Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET

Aineistot
(roomalaiset numerot viittaavat tärkeimpiin julkaisuihin)
1. Kansalaiskyselyllä tarkasteltiin sitä, miten kansalaiset mieltävät Suomen metsät ja
metsäpolitiikan. Se toteutettiin keväällä 2008 ja siihen vastasi 1260 suomalaista (vastausprosentti
42, ks. V). Vastaajista oli metsänomistajia 37 % (ks. Vainio 2010).
2. Metsänomistajahaastatteluilla tarkasteltiin metsäpolitiikan hyväksyttävyyttä ja hyväksynnän
rajoja, kohderyhmänä 25 metsänomistajaa Pirkanmaalla vuonna 2007 (ks. Vainio & Paloniemi
2009; Vainio 2010; Vainio & Paloniemi 2010).
3. Metsänomistajien postikyselyllä kartoitettiin metsänomistajien näkökulmaa luonnonsuojeluun
sekä heidän kokemuksiaan luonnonsuojelupolitiikan uudistumisesta (III; II) sekä sitä kuinka
voimaantumisen ja legitimiteetin näkökulmat selittävät metsänomistajien luonnonsuojelun
yhteistyöaikomuksia (Paloniemi & Vainio, 2010). Kyselyyn vastasi 956 metsänomistajaa vuonna
2003 (ks. III).
4. Yleisönosastokirjoitusaineistolla valotettiin metsäpolitiikan ajankohtaista julkista keskustelua.
Yleisönosastokirjoitukset kerättiin Helsingin Sanomista, Turun Sanomista, Maaseudun
tulevaisuudesta ja Vihreästä langasta vuosilta 1997–2004 (ks. IV).
5. Nuorisolle suunnatulla postikyselyllä tarkasteltiin sitä, miten postmateriaaliset arvot, luottamus ja
kompetenssi selittivät nuorten osallistumisaikomuksia ympäristötoimintaan kunnan tasolla (I).
Kyselyyn vastasi 512 nuorta vuonna 2004.
Tällaisen moniaineistoisen tutkimuksen vahvuus oli mahdollisuus yhdistää eri aineistojen tuottamia
tuloksia, kuten tässä hankkeessa teimme.
Tuloksia
Kansalaiskyselyn tulosten mukaan kansalaiset arvioivat yleisellä tasolla Suomen metsäpolitiikan
legitiimiksi, mutta eräitä politiikan osatekijöitä kritisoitiin voimakkaasti. Valtion metsienkäytön
ohjauksella oli vahva kannatus ja metsien käytöstä ja suojelusta huolehditaan enemmistön mielestä
hyvin. Valtaosa näki, että miesten ja naisten on yhtä helppoa toimia metsäalalla. Sen sijaan EU:n ei
arvioitu hoitavan hyvin metsiin liittyvää päätöksentekoa, mutta huomattavan suuri osa vastaajista ei
osannut ottaa tähän kantaa. Kaiken kaikkiaan kansalaiset eivät pitäneet metsiä koskevien
päätöksentekoprosessien menettelytapoja oikeudenmukaisina. Eri tahojen mahdollisuuksia
osallistua päätöksentekoon pidettiin erityisen puutteellisina.
Haastatellut pirkanmaalaismetsänomistajat puhuivat vallasta kolmella eri tavalla: valtaa rajaten,
valtaa kyseenalaistaen ja valtaa luonnollistaen. He puhuivat erityisesti omasta asemastaan
kuvaamalla valtaansa rajalliseksi. Metsänomistajien puheessa heidän valtaansa rajoittavat erityisesti