Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET

liittyviä kokemuksia ja tulkintoja, tulevat ne samalla kertoneeksi myös työyhteisöistä. Kirjoittajat
kuvaavat kokemuksiaan siitä, miten määräaikaiset työsuhteet toimivat pelottelun välineenä ja miten
tervettä työidentiteettiä ei voi ylläpitää epäsuotuisassa työilmapiirissä.
2.Organisaation energia sammuu
Moraalisen sopimuksen olemassaolo näkyy ja tuntuu organisaatiossa energiana, jopa niin suuresti,
että siitä voitaisiin puhua ’tuotannon tekijänä’(Järvensivu ym. 2009). Pelon tarinoissa energian
sammuminen on luettavissa siinä kuinka epäreiluissa olosuhteissa organisaatioiden toiminta ja sen
uutta luova kyky lamaantuu. Marjo-Riitta Parzefall (2009, 26) on todennut, että työyhteisön
edellytykset kollektiiviselle oppimiselle heikkenevät silloin kun yhteisössä vallitsee yleinen
epävarmuus ja huoli. Tässä pelkoa luotaavassa tarina-aineistossa organisaation uudistumisen ja
siellä tapahtuvan oppimisen lamaantumista tulee esille.
3.Oikeudenmukaisuus ei toteudu
Useat tarinat kertovat kirjoittajien turhautumisesta tai suoranaisesta epätoivosta, joka syntyy kun
’oikeutta ei saada’. Kirjoittajat korostavat kuvitelleensa että vääryys ja epäoikeudenmukaisuus
tapahtuvat jossain toisaalla. Monissa kertomuksissa esille nostettuun ilmiöön, että vaikka
organisaatioissa olisikin välineitä ja kanavia joiden avulla epäoikeudenmukaisuuteen voitaisiin
puuttua, ei se vielä takaa ’oikeuden’ toteutumista. Esimerkiksi erilaisia ilmapiirimittauksia tehdään
monissa työyhteisöissä, mutta kirjoittajat kokevat, etteivät niiden tulokset johda toimenpiteisiin.
4.Mikropoliittisia pelejä
Organisaation mikropoliittisia pelejä kuvatessa viitataan siihen, että eri ryhmät organisaatiossa
voivat tehdä yhteisiä, implisiittisiä sopimuksia joistain menettelytavoista, joissa johdon direktiooikeus
ja henkilön työidentiteetin ja itsekunnioituksen ylläpitäminen törmäävät moraalisten
sopimusten neuvotteluprosesseissa.
Moraalisen sopimuksen käsite painottaa sopimuksen implisiittisyyttä sekä sen prosessi-luonnetta.
Nämä prosessit ovat siten vuorovaikutukseen hienovaraisesti kätkeytyviä eikä niihin ole useinkaan
helppoa puuttua. Jos organisaatioarjen ’pienet’ vuorovaikutustilanteet ymmärretään
merkityksellisiksi, näyttää se myös suuntaa pelon poistamiselle. Toisaalta aineisto kertoo myös
siitä, että moraalisia sopimuksia rikotaan räikeästikin, ilman että rikkomuksiin puututaan.
Kirjoittajat kokevat, että oikeus ei toteudu, vaikka organisaatiossa periaatteessa olisi kanavia ja
välineitä sen saavuttamiseksi.
3. Millaisia ovat ylimmän johdon pelkokokemukset suhteessa organisaation ulkoiseen ympäristöön
ja mahdolliset pelon siirtymismekanismit hierarkiassa alaspäin?
Sonera-tapauksesta analyysi osoittaa, että pelko syntyy kontekstissa, jonka taustalta löytyy paitsi
yhtiön johdon toiminta myös valtio-omistajan, markkina-analyytikoiden ja median yhtiön
suorituspaineita lisäävät tai negatiiviset arviot yhtiön asemasta ja markkinoiden kehityksestä.
Media-aineiston ja päätöksentekomateriaalin analyysi osoittaa, että kaikki merkittävät toimijat