Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Suomea koskevissa yhteispohjoismaisen vertailun tuloksissa korostuu nimenomaan naisten<br />
toimijuuden ja valtiollisen sääntelyn (tasa-arvolain kiintiösäädös) merkitys positiivisen muutoksen<br />
välineinä. Edelläkävijöiden Norjan ja Ruotsin kohdalla myös muiden instituutioiden, esimerkiksi<br />
puolueiden, merkitys sukupuolittuneen vallan tasoittamisessa näyttää olevan vahvempi.<br />
Tutkimus on tuottanut myös uusia teoreettisia pohdintoja esimerkiksi naisten keskinäisen yhteistyön<br />
käsitteellistämisestä uusin tavoin (Holli 2008b) sekä naisten deskriptiivisen ja substantiivisen<br />
edustuksen suhteista (Holli & Saari 2009b; Holli 2010a). Havaittiin, että naiskansanedustajien<br />
osalta naisten deskriptiivinen edustus on käännettävissä naisten substantiiviseksi edustukseksi, mikä<br />
ei ole mahdollista esimerkiksi naispuolisten asiantuntijoiden osalta (Holli & Saari 2009a). Tulokset<br />
avaavat uusia kysymyksiä myös vähemmistöjen (esim. maahanmuuttajat) edustuksen<br />
toteuttamisesta. Heillä on harvoin vastaavaa deskriptiivistä edustusta päätöksenteossa kuin naisilla<br />
ryhmänä ja intressiedustuksen institutionaalinen turvaaminen saattaa jäädä ainoaksi keinoksi<br />
huomioida heidän näkemyksensä poliittisessa valmistelussa.<br />
Sekä <strong>Suomen</strong> kansallinen lainsäädäntö että EU:n oikeus on vahvistanut aiemmin päätöksenteon<br />
ulkopuolelle jääneiden ryhmien asemaa 2000-luvulla. Suomalaista politiikkaa koskeva empiirinen<br />
analyysi osoittaa kuitenkin, että monin osin näitä normeja ei panna täytäntöön. Esimerkiksi<br />
komiteoissa ja vastaavissa elimissä kiintiösäännöksen määrittelemä 40–60% koostumus täyttyy<br />
2000-luvun alkua harvemmin (Holli 2010b). Näyttääkin siltä, että uuden eurooppalaisen<br />
monitasohallinnan myötä sukupuolten tasa-arvoa koskevat poliittiset tavoitteet ottavat<br />
viitekehyksensä ja vertailukohtansa EU:sta, josta omaksutaan uusia ”pehmeän säätelyn” tai<br />
hallinnollisia käytäntöjä. Nämä muuttavat osallisuusrakenteita huomaamatta. Esimerkiksi<br />
kiintiösäädöksen implementoinnin seuranta, joka ei ”istu” tähän eurooppalaiseen viitekehykseen,<br />
saattaa jäädä sivuun. Samalla on toteutettu muita, esimerkiksi valmistelutyön tehostamiseen<br />
monitasohallinnan kontekstissa liittyviä uudistuksia, jotka ovat heikentäneet sekä poliittisten<br />
valmisteluelinten asemaa että niiden osallisuusrakenteita entistä valikoivammiksi. (Holli 2010b;<br />
Hart ym. 2009.)<br />
4. Uusia teoreettisia näkökulmia sukupuolen, vallan ja legitimiteetin suhteesta<br />
Hankkeen tutkijat tarkastelivat vallan käsitettä myös teoreettisella tasolla yhdistäen oikeuden ja<br />
politiikan tutkimuksen näkemyksiä vallasta ja legitimiteetistä (Nousiainen, Holli, Kantola, Saari ja<br />
Hart 2009). Vallan käsitteen teoreettisen tarkastelun avulla tuotettiin uusia analyyttisia välineitä,<br />
joilla vastata kysymyksiin vallan ja legitimiteetin suhteista. ’A-legitiimi’ on hankkeen kehittämä<br />
uuskäsite kuvaamaan tilaa, jossa valtakamppailussa keskeisessä kysymyksessä ei synny selkeitä<br />
kriteereitä tai auktoriteetteja, vaan normin toteuttaminen jää määrittelykamppailun kohteeksi.<br />
Tällaista kamppailua käydään esimerkiksi palkkatasa-arvosta. Vaikka syrjimättömyys<br />
palkkauksessa on ihmisoikeus, kansallinen oikeus kieltää palkkasyrjinnän ja samapalkkaisuutta<br />
edistetään moninaisin toimiin, määrittelykamppailussa argumentoidaan, että sukupuolten<br />
palkkaeroa ei joko ole olemassa, tai että se johtuu naisten omista valinnoista tai muista syistä kuin<br />
syrjinnästä. Kamppailua käydään siitä, paikantuvatko palkkaerojen syy ja mahdollisuudet toteuttaa<br />
tasa-arvoa tasa-arvopolitiikan ja syrjinnän vastaisen oikeuden ulko- vai sisäpuolelle. Oikeudellinen<br />
samapalkkaisuusperiaate voidaan myös leimata utopiaksi. Ihmisoikeuden toteuttamisesta<br />
neuvotellaan ja arvioidaan, onko siihen varaa vai ei. Valtajärjestelmän muuttamisen yhteydessä<br />
käydään näin ajatellen pitkittyneitä legitimiteettitaisteluita, joiden teoretisointi on tärkeätä.<br />
Teoreettisesti jatkuva vuorovaikutus juristien ja politiikantutkijoiden kesken on projektissa<br />
osoittautunut monissa muissakin suhteissa hedelmälliseksi.
Change language