Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tutkimuksen kohteena on maaseutupolitiikan hallinta (Rural Policy Governance). Tavoitteena on<br />
selvittää, millaisia muotoja maaseutupolitiikan hallinnalla on suomalaisessa kontekstissa?<br />
Tutkimuksessa on kolme päätutkimuslinjaa:<br />
- poliittinen osallistuminen paikallisissa toimintaryhmissä<br />
- arvioinnin käyttö hallinnan muotona.<br />
- maaseutupolitiikan hallinnan kokonaisuus<br />
Ensimmäisessä tutkimuslinjassa on tutkittu yhtä hallinnan käytäntöä, eli toimintaryhmätyötä<br />
(Leader-toiminta), joka on paikallisten kehittämisyhdistysten kautta organisoitu toimintatapa ja<br />
toimii koko maan maaseutualueilla. Toisessa tutkimuslinjassa on fokusoiduttu toiseen hallinnan<br />
käytäntöön, eli arviointiin. Kolmannessa tutkimuslinjassa on tarkasteltu maaseutupolitiikan<br />
hallintaa kokonaisuutena, analysoitu rakenneosia ja toimintoja sekä jäljitetty hallinnan<br />
toimintalogiikoita ja -tapoja. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut lisätä ymmärrystä<br />
maaseutupolitiikasta.<br />
Tutkimuksen päätulos on, että maaseutupolitiikka on hallintasommitelma, jossa on monia<br />
jännitteitä ja ristiriitaisuuksia. Erityisesti hallinnan poliittisuus on monimutkainen kysymys.<br />
Verkostomainen hallinta hajauttaa valtaa poliitikkojen ulottumattomiin, esimerkiksi<br />
paikallistasoisille kumppanuuksille, mutta myös keskittää vaikutusmahdollisuuksia virkamiehille ja<br />
asiantuntijoille, esimerkiksi ohjelmatyön kautta.<br />
Maaseutupoliittisen politiikkaverkoston keskeisenä sidoksena toimii paikallisuuden käsite, jota<br />
uusinnetaan osana ohjelmaperusteista maaseudun kehittämistä – erityisesti hanketyön parissa.<br />
Ohjelmaperusteinen kehittäminen on verkostoa yhteenkutova toimintatapa. Maaseutupolitiikka on<br />
myös historiallisesti linkittynyt paikallisuuteen: sen lähtökohdat ovat maaseudun suunnittelun ja<br />
kylien kehittämisen perinteessä. Tämä on edelleen keskeinen idea ja periaate maaseutupolitiikan<br />
eetoksessa. Politiikkaverkosto kantaa perinteistä mutta tuottaa myös uutta paikallisuuden tulkintaa.<br />
Maaseutupolitiikan hallinta on ristiriitainen kokonaisuus. Siinä on piirteitä kahdesta erilaisesta<br />
hallinnan tyylistä: a) uudesta, verkostomaisen hallinnan ja b) vanhasta, byrokraattisen hallinnan<br />
paradigmasta. Nämä sekoittuvat toisiinsa vaikeasti hahmottuvaksi sommitelmaksi ja synnyttävät<br />
ristiriitaisia prosesseja ja käytänteitä.<br />
Toimintaryhmätyö on maaseudunkehittämisen täsmäväline, joka on keskeinen maaseutupoliittisen<br />
järjestelmän institutionalisoitumiselle. Paikallisia toimintaryhmiä on Suomessa 56 kappaletta, ja<br />
niiden kautta maaseutupoliittinen järjestelmä voi sanoa edustavansa tietoa paikallisia tarpeista ja<br />
olosuhteista sekä ”vapaata” kansalaistoimintaa. Toimintaryhmillä on tällä ohjelmakaudella<br />
käytössään 242 miljoonaa euroa kehittämisrahaa. Paikallisessa toimintaryhmätyössä<br />
maaseutupolitiikan jännitteisyys konkretisoituu kehittämisen käytännössä ristiriitana<br />
innovatiivisuustavoitteen ja toiminnan byrokraattisen hallinnoinnin välillä.<br />
Tämä hallintatyylien ristiriitaisuus näkyy myös arviointikäytänteissä. Arviointi on toisaalta osa<br />
perinteistä poliittis-hallinnollista kontrollivälineistöä, joka representoi ja uusintaa rationaalisen