Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Esimerkiksi EU:n tasolla siirtyminen ns. pehmeään sääntelyyn ja sääntelyä korvaaviin<br />
menettelytapoihin on vähentänyt sekä oikeudellisten pakotteiden että demokraattisille prosesseille<br />
ominaisen valmistelun ja osallistumisen merkitystä (Kantola 2010, Kantola 2010a; Kantola 2010b).<br />
Koska sosiaalilainsäädännön yhtenäistämiseen EU:n valtavälinein ei ole sosiaalisia tai poliittisia<br />
edellytyksiä, ”sosiaalisen ulottuvuuden” luomisessa painottuu syrjinnänvastainen lainsäädäntö.<br />
EU:n syrjinnänvastainen, pakottava lainsäädäntö onkin nopeasti lisääntynyt sen jälkeen, kun<br />
Amsterdamin sopimus antoi tähän mahdollisuuden sukupuolen lisäksi eräiden muiden<br />
syrjintäperusteiden osalta. Tämä puolestaan on käynnistänyt eri jäsenmaissa tarpeen uudistaa<br />
lainsäädäntöä. Koska EU:n sääntely edellyttää tasa-arvoelimien perustamista, monissa jäsenmaissa<br />
on yhdistetty eri syrjintäperusteita varten perustettuja elimiä yhdeksi viranomaiseksi. Projektin<br />
tutkijat seurasivat tätä kehitystä ja arvioivat sen vaikutuksia Suomessa ja muualla Euroopassa<br />
(Kantola ja Nousiainen 2008, 2009a, 2009b, 2009c).<br />
Ihmisoikeudet ovat vahvistuneet sekä Euroopan että <strong>Suomen</strong> lainsäädännössä. Tätä kautta tapahtuu<br />
yllättävänkin nopeita muutoksia, esimerkiksi kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tunnustanut<br />
yhdenvertaisuusperiaatteeseen vedoten monissa ihmisoikeussopimukseen (ja EU:iin) liittyneissä<br />
maissa kiistanalaisia perhesuhteita (Hart 2009). Tämä luo jännitteitä jäsenvaltioiden suvereniteetin<br />
ja ihmisoikeuksien välille, etenkin kun EU liittyy ihmisoikeussopimukseen. Toisaalta huomion<br />
suuntautuminen Eurooppaan voi kaventaa YK:n ihmisoikeusinstrumenttien merkitystä. Esimerkiksi<br />
sukupuolittuneen väkivallan käsitteellistäminen syrjintänä on kärsinyt ja jäänyt YK:n Kaikkinaisen<br />
naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW) valvonnan varaan tilanteessa,<br />
jossa YK:n viitekehys ei enää ole Suomessa yhtä vaikutusvaltainen kuin aikaisemmin (Nousiainen<br />
ja Pentikäinen, 2010).<br />
Ihmisoikeuksia turvataan syrjinnänvastaisella oikeudella. Suomessa laki naisten ja miesten<br />
välisestä tasa-arvosta tuli voimaan 1987 ja vuonna 2004 yhdenvertaisuuslailla turvattiin<br />
yhdenvertaisuutta muiden syrjintäperusteiden kuin sukupuolen osalta. Ihmisoikeuksien ja syrjinnän<br />
vastaisen oikeuden kansallinen toimeenpano synnyttää jännitteitä suhteessa suomalaiseen tasaarvon<br />
edistämisen perinteeseen, jossa erityisesti työelämään kohdistuvilla tasa-arvon<br />
edistämistoimilla pyritään toteuttamaan sukupuolten tasa-arvoa. Tasa-arvon edistäminen on<br />
perustunut pitkälti kolmikantayhteistyöhön hallituksen ja työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen<br />
välillä esimerkiksi ’hyvien kokemuksien’ levittämisen ja kehittämisprojektien kautta. Syrjinnän<br />
vastustamista ja syrjinnän vastaisen oikeuden valvontaa on pidetty viimekätisenä keinona. (Saari<br />
2010). Syrjinnänvastaisen toiminnan merkityksen kasvu edellyttää näiltä keskeisiltä toimijoilta<br />
uusia menettelytapoja.<br />
Politiikantutkimuksessa on kiinnitetty paljon huomiota alun perin oikeudellisen tutkimuksen<br />
tunnistamaan ns. risteävän syrjinnän ongelmaan. Syrjintälainsäädäntö ei ole juuri kyennyt<br />
käsittelemään tilanteita, joissa joku joutuu syrjityksi samaan aikaan useilla kielletyillä<br />
syrjintäperusteilla. Politiikantutkimuksessa risteävän syrjinnän ongelma on antanut sysäyksen ns.<br />
intersektionaalisuuden tutkimiseen. Kantola ja Nousiainen (2009a ja 2009 b) tarkastelivat<br />
lainsäädännön uudistusta erityisesti moniperusteisen syrjinnän ja intersektionaalisuuden<br />
näkökulmasta sekä Euroopan unionin että sen jäsenmaiden tasolla, ja totesivat että EU:n sääntely<br />
suosii syrjinnän vastaista politiikkaa tasa-arvon edistämistoimien kustannuksella (ks. myös Anttila<br />
2010). Moniperusteisen syrjinnän puolittainen oikeudellinen tunnustaminen lähtee oletuksesta, että<br />
eri syrjintäperusteet ovat samankaltaisia, joten niihin voidaan kohdistaa samoja toimia. Tällaisten<br />
yhteisvaikutusten eliminoimiseen käytettävissä olevien keinojen löytäminen on vaikeata, sillä<br />
poliittiset liikkeet jäsentyvät useimmiten joko niin, ettei tällaisiin tekijöihin kiinnitetä huomiota<br />
lainkaan, tai ’yhden asian liikkeiksi’ jotka keskittyvät vain yhteen huono-osaisuuden tai syrjinnän
Change language