Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET

Tutkimusaineisto
Tutkimushankkeessa on ollut kaksi osa-aluetta.
Ensinnäkin Vuoden 2007 aikana luotiin sähköinen tiedonkeruualusta www.panoptika.fi, joka toimi
internetissä kesään 2008 ja maaliskuun 2009 välisenä aikana (Koski, Parviainen, Luomanen,
Eriksson). Eri työyhteisöjen asiantuntijoille tarjottiin mahdollisuus kirjoittaa anonyymisti
kokemistaan peloista, pelottelusta ja pelolla johtamisesta sekä pohtia vaihtoehtoisia johtamistapoja
kuvaamilleen tilanteille. Analysoitavia tarinoita kertyi yhteensä 101. Suurin osa kirjoittajista oli
ikäryhmään 35 – 54 v. kuuluvia kokopäiväisesti työskenteleviä palkansaajia. Hieman vajaalla
puolella heistä oli korkeakoulututkinto ja noin neljäsosalla ylempi toisen asteen tai ammatillinen
koulutus. Melkein 80 prosenttia kirjoittajista oli naisia. Johto- ja toimihenkilötehtävät sekä
terveydenhoitoalan työntekijät olivat hyvin edustettuina kirjoittajien joukossa, mutta myös IT-alalta
sekä tutkimus- ja tiedealalta kertyi useita tarinoita. Hämmästyttävää toimialakohtaisessa jakaumassa
oli tiettyjen alojen täydellinen puuttuminen. Näitä aineistosta puuttuvia aloja, joilla todennäköisesti
pelkoa kuitenkin esiintyy, olivat turva- ja maanpuolustusalat.(Luomanen 2009)
Olemme analysoineet tarina-aineiston tarkastellen millaisia merkityksiä ja oikeutuksia kirjoittajat
antavat erityyppisille tapahtumille. Vaikka kertomukset ovat yksittäisten kirjoittajien subjektiivisia
kuvauksia, tuovat ne samanaikaisesti yksilökertomusten ohella tietoa työyhteisöistä ja ympäröivästä
yhteiskunnasta (Luomanen 2009). Aineistoa analysoitiin edelleen ’moraalisen sopimuksen’
näkökulmasta. Kiinnitimme huomiota siihen millaiseen kohteluun tarinoiden kirjoittajat ovat olleet
valmiita suostumaan työyhteisöissä sekä siihen, missä on tullut raja vastaan. Näin olemme saaneet
tietoa siitä, minkälaisissa puitteissa moraalisista sopimuksista aineistossa neuvotellaan.(Pesonen &
Eriksson 2010)
Hankkeen toisessa osassa keskitytään tutkimaan erityisesti organisaatiota suhteessa sen ulkoiseen
ympäristöön, jonka muodostavat erilaiset sidosryhmät, kilpailijat ja media. Tutkimuskohteena on
teleoperaattori Sonera, joka 1998-2002 yksityistettiin, listattiin pörssiin ja lopulta fuusioitiin Telian
kanssa 2003. Soneran johtajuutta tarkastellaan performatiivisena toimintana, joka tähtää yhtiön
markkina-arvon kasvattamiseen ja lopulliseen realisoimiseen konsolidoitumisen kautta Euroopan
telemarkkinoilla. Performatiivisuuden näkökulmasta huomio kohdistuu siihen, millaisten julkisten
esiintymisten kautta julkisuudessa ja päätöksentekofoorumeilla Soneran johto, valtio-omistaja,
markkina-analyytikot ja media vaikuttivat siihen millaiseksi Soneran toimintaympäristö, asema ja
toimintamahdollisuudet määriteltiin tai määrittyivät (Koski 2010). Kyse ei ole pelkästään
esiintymisestä vaan vaikuttavuudesta eli merkityksistä joiden voi nähdä konkreettisesti vaikuttaneen
eri toimijoiden Soneraa koskeviin käsityksiin ja päätöksiin. Kulminaatiopiste pitkässä prosessissa
on vuoden 2000 jälkimmäiset kaksi kvartaalia, jolloin Soneran markkina-arvo oli korkeimmillaan ja
konsolidoitumisspekulaatiot kuumimmillaan Euroopassa. Silloin sekä yhtiön johdon että valtioomistajan
onnistumispaineet kasvoivat huippuunsa. Heti vuoden vaihteen jälkeen media paljasti
johtajuuskriisin Soneran sisällä, jossa käsitellään Soneran sisäistä elämää juuri loppuvuoden 2000
aikana ja syntynyt tilanne määriteltiin ”pelon ilmapiiriksi”. Tästä seurasi yhtiön alamäki, jossa lähes
kaikki riskit toteutuivat. Keskeistä on kysyä, mikä johti pelon ilmapiiriin yhtiössä, millaisia uhkia
eri toimijat nostavat esiin, miten eri toimijat reagoivat legitimiteettikriisiin ja miten se yritettiin
ratkaista? Tutkimusaineistona on käytetty mediamateriaalia, valtioneuvoston ja eduskunnan päätös-