Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Oikeuden ja vallan muutokset Suomessa<br />
Vastuullinen johtaja: professori Veli-Pekka Viljanen, Turun yliopisto<br />
1. Hankkeen keskeiset tutkimustulokset<br />
Oikeuden ja vallan muutokset Suomessa -tutkimushankkeessa on tarkasteltu Euroopan integraation,<br />
kansainvälistymisen ja erilaisten yksityisten vallan käytön muotojen vaikutuksia suhteessa vallan<br />
oikeudelliseen legitimointiin. Vertailukohtaa on haettu erityisesti perinteisistä kansallisvaltion<br />
valtiosäännölle tyypillisiistä legitimointirakenteista, kuten edustuksellisesta demokratiasta,<br />
suvereniteetista, vallanjaosta ja hyvinvointivaltiosta.<br />
Tutkimushanke on tehnyt useita uusia avauksia suomalaiseen valtatutkimukseen ja erityisesti sen<br />
oikeustieteelliseen osaan. Tutkimus on jakautunut kolmeen osateemaan:<br />
1) Suomalaisen konstitutionalismin muutos<br />
2) Oikeuden ja demokratian suhteen muutos<br />
3) Oikeudellisten sääntelytyyppien muutos, erityisesti suhteessa yksityiseen valtaan<br />
1) Konstitutionalismin muutoksia koskevan osahankkeen pyrkimyksenä on ollut arvioida erityisesti<br />
<strong>Suomen</strong> perustuslain muutosten vaikutuksia valtasuhteiden muutoksiin valtiollisen elämän<br />
ylätasoilla. Samoin tutkimuksessa on selvitetty kansallisen ja Euroopan unionin<br />
valtiosääntömuutosten vaikutuksia. Tutkimuksissa tuli havainnollisesti esiin, että kotimaisten<br />
valtioelinten keskinäisten suhteiden muutokset ovat yhteydessä kotimaisen valtiosäännön<br />
eurooppalaistumiseen. Eurooppalaistuminen näkyy sekä valtiosääntöoikeudessa että -ideologiassa.<br />
Sen vaikutukset ulottuvat myös valtiosääntöiseen argumentaatioon, niin tapoihin kuin sisältöihin.<br />
Myös valtiosääntövertailulla on tässä keskeinen merkitys, ja usein se liittyy yleisempään pääasiassa<br />
EU:sta johtuvaan eurooppalaistumiseen. Perusoikeuksien osalta on kuitenkin huomattava, että<br />
keskeisin eurooppalaistumiseen vaikuttanut seikka on lopulta jäsenyys Euroopan<br />
ihmisoikeussopimuksessa. Sillä on tosin ollut omat liityntänsä myös Euroopan unioniin.<br />
EU-jäsenyydestä johtuva eurooppalaistuminen lähentää kansallisia tasoja EU-tason kanssa. Samalla<br />
myös kansalliset tasot lähenevät toisiaan. Tärkeällä tavalla kotimaiseen keskusteluun ovat<br />
vaikuttaneet lähes koko <strong>Suomen</strong> EU-jäsenyyden ajan EU:ssa vireillä olleet perussopimusten<br />
muutosprosessit ja EU:n omaa konstituutiota koskevat hankkeet, joiden lopputuloksena joulukuussa<br />
2009 voimaan tullut Lissabonin sopimus voidaan nähdä. Voidaan ehkä sanoa, että<br />
konstitutionalisoituminen (valtiosääntöistyminen) Suomessa on monella tasolla EU-tason<br />
konstitutionalisoitumiselle ja perustuslaillistumiselle, paitsi rinnakkainen, myös sen kanssa yhteen<br />
limittyvä prosessi. Osa siitä dynaamisuudesta, joka on ollut EU-tasolle ominaista, on voinut siirtyä<br />
kansalliselle tasolle näissä vuorovaikutusprosesseissa. Osin tähän liittyy myös se, että<br />
aikaisemmasta poiketen doktriinissa on yhä enemmän ryhdytty hahmottamaan oikeusjärjestyksen<br />
eurooppalaistumista, ei enää yhdensuuntaisena, vaan pikemminkin kehämäisenä prosessina.
Change language