Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET

muodostaminen ovat olleet keskeisessä asemassa EU:n uutta yliopisto- ja korkeakoulupolitiikkaa
integroivina tekijöinä. Lissabonin strategian ja Koulutus 2010 –työohjelman hyväksymisen lisäsi
Euroopan korkeakoulupolitiikan harmonisaatioprosessin merkitystä ja painoarvoa. Lisäksi
Bolognan prosessi sekä laadunhallintapolitiikka ovat vahvistaneet uuden yhteisen hallinnan ja
johtamisen organisoitumista.(Kallo 2009)
OECD:n muodostaa episteemisen yhteisön, jonka valta on levinnyt poliittisten päätöksentekijöiden,
virkamiesten ja asiantuntijaverkostoiden kautta laajalle jäsenmaiden akateemiseen maailmaan ja
oleellisesti muokanneet akateemisten yhteisöjen toimintaa ja päätöksentekoa. Järjestön laatimat
arvioinnit, suositukset ja indikaattoritutkimukset yhdessä Euroopan unionin toimintatapojen kanssa
muodostavat 2000-luvun kansallisen päätöksenteon ympärille pehmeän lainsäädännön eli
menettelyohjeistoja, jotka suuntaavat kansallisia agendoja ja tulevaisuuden lakiuudistuksia.
OECD:n teematutkinnat lisäävät jäsenmaiden välistä vertaispainetta ja kilpailua vaikuttaen
yhdenmukaistavasti kansallisiin korkeakoulujärjestelmiin.
Analyysimme perusteella näyttää siltä, että kansalliset sidosryhmät hakevat tutkinnoista tietoa,
legitimoivat jo suunnitteilla olevia kansallisia uudistuksia järjestöjen suosituksiin vedoten,
valikoivat tutkinnoista intressiensä mukaisia suosituksia ja muuntelevat järjestöjen väljästi
määrittelemien suositusten sävyjä ja sisältöjä eri poliittisiin asiayhteyksiin sopiviksi.(Kallo 2009; -)
Tapaustutkimus Suomesta osoittaa, että OECD:n maa- ja teematutkinnat ovat säännöllisesti
edeltäneet maan korkeakoulujärjestelmässä toteutettuja lakiuudistuksia 1980-luvulta nykypäivään.
Myös OECD:n tuoreinta teema-arviointia korkea-asteen koulutuksesta (OECD 2006) on käytetty
laajasti korkea-asteen koulutuksen uudistusprosesseissa. Arviointi toimi muun muassa yliopistojen
rakenteellisia uudistuksia suunnitelleiden työryhmien lähteenä ja edesauttoi jäsentämään sellaisia
erilaisia korkeakoulukokonaisuuksia koskevia strategisia malleja, kuten federaatio, konsortio ja
yhdistyminen. Näitä hallinnollisia malleja on noudatettu meneillään olevissa
rakenneuudistushankkeissa Itä-Suomessa, Turussa ja Helsingissä. OECD:n arviointi on EU:n
tiedonantojen ohella yksi korkeakoulusektorin rakenneuudistuksen suuntaviivojen (OPM 2008)
perusteluista ja selkeästi perusteluna myös uuden yliopistolain valmistelussa (7/2009).(Kallo 2009;
-)
III KANSALLISEN YLIOPISTOPOLITIIKAN MUUTOS (kansallinen dokumenttianalyysi)
Seuraavaan taulukkoon on koottu keskeisimmät suomalaiseen yliopistopolitiikan ja yliopistojen
hallinnan uudistukset viimeisimmän kahden vuosikymmenen kuluessa. Useiden niiden takana
näkyy ylikansallisten järjestöjen kädenjälki. Yliopistouudistusten ja reformien virta on ollut vuolas
ja muuttanut perinjuurin maamme yliopistolaitoksen perusteita.