Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Valtaeliitit ja vallan käsitteet: suomalaisen markkinaregiimin hallinta<br />
Vastuullinen johtaja Risto Heiskala, Jyväskylän yliopisto<br />
Tutkijat Anu Kantola, Lotta Lounasmeri, Karoliina Malmelin, Helsingin yliopisto<br />
Hankkeen tavoitteena oli kuvata suomalaisen markkinoihin perustuvan hallintatavan,<br />
markkinaregiimin toimintaa 1980-luvulla lähtien. Tavoitteena oli tarkastella markkinaregiimin<br />
keskeistä sanastoa ja sen käyttöä vallan oikeuttamisessa. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti<br />
kilpailukyky, tehokkuus, globalisaatio ja yritysten yhteiskuntavastuu.<br />
Risto Heiskala on keskittynyt työssään projektin yhteiskuntateoreettiseen perustaan. Ennen muuta<br />
hän on julkaissut ja valmistellut tekstejä institutionalismin eri muodoista, yhteiskunnan<br />
vaihtoehtoisista ohjausmekanismeista, vallan eri käsitteistä sekä talouden ja yhteiskunnan muiden<br />
sfäärien välisestä suhteesta. Merkittävin tällä alueella meneillään oleva hanke on työ ns. BTCIEMP<br />
–mallin kehittämiseksi tarkoituksena sovittaa yhteen Michael Mannin valtalähdeanalyysin ja<br />
pragmatistisen yhteiskuntateorian ydinideat.<br />
Anu Kantola on julkaissut useita artikkeleita kotimaassa ja kansainvälisesti kilpailukyvyn ja<br />
tehokkuuden käytöstä suomalaisessa vallankäytössä 1980-luvulta lähtien. Keskeisenä ajatuksena on<br />
ollut kuvata kilpailukyvyn käsitehistoriaa, erityisesti schumpeteriläisen ja porterilaisen<br />
kilpailukyvyn nousua ja käyttöä politiikassa. Kantola on osoittanut Financial Timesin Suomiuutisoinnin<br />
(2000 – 2005) tarkastelussa, että schumpeteriläinen kilpailukyvyn käsite on selvästi<br />
syrjäyttänyt hyvinvointivaltion poliittisessa mielikuvituksessa, jossa keskitytään teknologioihin,<br />
innovaatioihin ja julkisen sektorin menokuriin. Keskeisenä tuloksena voi pitää myös näiden<br />
käsitteiden käyttöä suomalaisessa konsensuaalisessa valtajärjestelmässä. Kilpailukyvyn nimiin on<br />
rakennettu 1990-luvun lamasta lähtien kansallisen talouspolitiikan keskeinen järki, joka perustuu<br />
yritysten julkiseen tukemiseen ja julkisen sektorin eurooppalaisittain ennätystahtiseen menokuriin.<br />
Tämä erityisesti valtiovarainministeriön ajama strateginen prosessi on johtanut julkisessa taloudessa<br />
tiukkaan menokuriin, joka on ristiriidassa aikaisemmin vallalla olleen hyvinvointivaltiollisen<br />
regiimin kanssa. Tuloksena on myös suomalaisen vallankäytön kuvaus, jossa konsensuaalinen<br />
valtajärjestelmä näyttää jatkuvan globaalitalouden olosuhteissa<br />
Lotta Lounasmeri ja Karoliina Malmelin ovat tehneet projektissa väitöskirjansa, jotka ovat<br />
loppusuoralla. Lounasmeri on jättänyt työnsä esitarkastukseen kesäkuussa 2010. Väitöskirja<br />
käsittelee suomalaista konsensuskulttuuria julkisen keskustelun ja journalismin näkökulmasta.<br />
Kirjassa piirretään historiallinen kaari suomalaisen konsensuksen luonteesta ja rakentumisesta ja<br />
selvitetään, kuinka konsensuksen poliittinen kulttuuri näkyy julkisessa globalisaatiokeskustelussa.<br />
Tutkittavana on Helsingin Sanomien globalisaatiosta julkaisema lehtiaineisto vuosilta 1992-2004.<br />
Lounasmeren työ kuvaa kuinka globalisaation haaste otetaan vastaan Suomessa ja siihen vastataan<br />
kehittämällä kansallisesti yhtenäinen tulkinta globalisaatiosta. Tämän tulkinnan taakse ryhmittyvät<br />
valtaeliittiin kuuluvat ryhmät. Helsingin Sanomat toimii konsensuksen rakentajana omalla<br />
journalismillaan, joka toisaalta päästää kriitikot ääneen, mutta toisaalta tuottaa erityisesti<br />
pääkirjoitussivuillaan ja sen kolumneissa globalisaation kansallista tulkintaa ja osallistuu yhteisen
Change language