Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
määrän kasvu oli saattanut tapahtua huomaamatta ja se alettiin mieltää uhkaksi ammattialan<br />
statukselle tai miesten asemalle vasta, kun sukupuoleen perustuvia muodollisia esteitä pyrittiin<br />
poistamaan. Esimerkiksi julkisen sektorin tai kirkollisten virkojen hidas avaaminen naisille toimi<br />
institutionaalisena valtamekanismina (lainvalmistelu ja -säädäntö, edustuksellinen päätöksenteko),<br />
jolla uudistuksia saatettiin viivyttää.<br />
Ammattialalla toimivien naisten määrän kasvu ei välttämättä merkitse, että pyrkimys sukupuolten<br />
tasa-arvon edistämiseen kasvaa. Nais- ja miestoimijoiden suhtautumiseen sukupuolten tasa-arvoa<br />
koskeviin kysymyksiin vaikuttaa paitsi historiallinen konteksti myös muun muassa ammattiryhmän<br />
kulloinenkin ikärakenne. Suomessa käytiin 1960-luvulla aktiivista sukupuoliroolikeskustelua, josta<br />
myös raportoitiin eri medioissa. Se ei kuitenkaan saanut naistoimittajia suhtautumaan kriittisesti<br />
oman ammattikuntansa sukupuolittuneisuuteen. 1960-luvun lopulla aloittanut nuori toimittajapolvi<br />
”heräsi” tasa-arvokysymyksiin vasta 1980-luvulla.<br />
Ammatillisia valtarakenteita on ylläpitänyt ja muutosta hidastanut suomalaiselle kulttuurille<br />
leimallinen "sukupuolisopu", vakiintunut tapa häivyttää sukupuoli ammatissa toimimisessa. Se on<br />
tuottanut työkulttuuria, jossa sukupuoleen perustuvaa hierarkiaa on ollut vaikea nostaa keskusteluun<br />
ja muuttaa. Samalla se on sosiaalistanut miehet ja naiset työkulttuuriin, jossa ei huomata, voida tai<br />
koeta tarvetta kyseenalaistaa vallitsevia sukupuolirakenteita ja -käytäntöjä. Muun muassa toimittajat<br />
ovat haastatteluissa kertoneet halunneensa pitäytyä juttuja tekevinä toimittajina. Toisaalta<br />
esimerkiksi kirkollisen ja teologisen sukupuolijärjestelmän – jossa miehet ja naiset ovat jo sen<br />
opillisen perustan ansiosta tietoisia sukupuolitetuista määrityksistä – ponnekkaimmat haastajat ja<br />
muutospaineet ovat tulleet instituutioiden (kirkko, yliopisto) ulkopuolelta, niin sanotulta<br />
maallikkosektorilta.<br />
Voimakentillä-hankkeen konkreettisina tuloksina on syntynyt tieteellisiä ja populaareja artikkeleita<br />
sekä suomalaisissa että ulkomaisissa julkaisuissa. Hankkeen osatutkimukset julkaistaan englannintai<br />
suomenkielisinä monografioina. Lisäksi hankkeessa on tekeillä suomenkielinen yhteisjulkaisu<br />
neljän profession sukupuolittuneesta kehityksestä 1900-luvulla. Teos ilmestyy vuonna 2012.<br />
Osatutkimukset<br />
FT Heini Hakosalo: Vertaileva tutkimus naisten lääkärikoulutuksen varhaisvaiheista (1880–1920)<br />
Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa<br />
FT Seija Jalagin: Paradoksaalinen emansipaatio: Suomalaiset naislähetit ja kirkolliset edustajat<br />
transnationaaleina toimijoina 1930–2000<br />
FT Marianne Junila: Naisopettajat ja valta suomalaisessa oppikoulujärjestelmässä 1915–1975<br />
FM Heidi Kurvinen: Toimittajan ammatti ja sukupuoli 1960- ja 1970-lukujen Suomessa<br />
FM Niina Timosaari: Sukupuoli Edward Westermarckin antropologisessa työssä ja<br />
yhteiskuntakritiikissä
Change language