Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3.2. Maaperä<br />
3.2.1. Yleistä<br />
Maaperällä tarkoitetaan kallioperää peittävien<br />
irtonaisten maalajien kerrosta. Maalajit jaetaan<br />
kallioperän rapautumistuotteina syntyneisiin kivennäismaalajeihin<br />
ja eloperäisiin maalajeihin, jotka<br />
puolestaan ovat syntyneet eliöiden jäänteistä.<br />
Kivennäismaalajit luokitellaan edelleen kahteen<br />
ryhmään, lajittumattomiin ja lajittuneisiin maalajeihin.<br />
Erityyppiset moreenit, kuten sora-, hiekkaja<br />
hiesumoreenit ovat lajittumattomia maalajeja.<br />
Lajittuneisiin maalajeihin kuuluvat karkeusjärjestyksessä<br />
puolestaan sora, hiekka, hieta, hiesu ja<br />
savi. Eloperäisiin maalajeihin luetaan muun muassa<br />
turve ja lieju.<br />
Suomen maaperä on syntynyt viimeisen jääkauden<br />
aikana tai sen jälkeen. Jään sulettua Suomen<br />
korkeimmat kohdat jäivät suoraan kuivalle maalle.<br />
Näiden niin kutsuttujen huuhtoutumattomien alueiden<br />
maaperä poikkeaa huuhtoutuneiden alueiden<br />
eli veden alle jääneiden maiden maaperästä.<br />
<strong>Tampereen</strong> seutu jäi lähes kokonaan veden alle,<br />
jolloin maaperän ainekset lajittuivat selkeämmin<br />
kuin huuhtoutumattomilla alueilla. Vesi on lajitellut<br />
maa-ainekset korkeussuhteiden mukaisesti.<br />
Alavimmille alueille kerääntyi hienojakoisimpia<br />
maalajeja. Maaston ylemmillä alueilla vesi vei<br />
hienompia maa-aineksia mukanaan, jolloin maalajista<br />
muodostui karkeampaa ja maakerroksesta<br />
ohuempaa kuin alemmilla korkeusasteilla. Kasvillisuuskin<br />
on usein karumpaa ohuen maakerroksen<br />
ja karkeamman maalajin seurauksena.<br />
Maaperän vaikutus <strong>maisema</strong>an on moninainen.<br />
Se tasoittaa kallioperän muotoja ja muodostaa<br />
myös omia. Eri maalajien kerääntyminen omille<br />
korkeusasemilleen vaikuttaa huomattavasti<br />
kasvillisuuteen. Lisäksi maalajien erilaiset ominaisuudet<br />
ohjaavat rakentamisen sijoittumista ja<br />
muuta maankäyttöä. <strong>Tampereen</strong> yleisin maalaji<br />
on moreeni, joka keskimääräisesti on noin 5 metriä<br />
paksua. Hienojakoisia maalajeja kuten savea<br />
ja hiesua esiintyy <strong>Tampereen</strong> seudulla runsaasti,<br />
kun taas eloperäisiä maalajeja kuten liejua, mutaa<br />
ja turvetta alueella on suhteellisen vähän.<br />
Kartta 6. Selvitysalueen maaperä.<br />
14<br />
3. Eloton luonnonympäristö
Change language