Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
58. Rehevä korpi <strong>Rusko</strong>ntien varrella<br />
Melko välittömästi <strong>Rusko</strong>ntien varrelta kaakkoon<br />
sijaitsee rehevähkö ruoho- ja heinäkorpi jyrkähköseinäisessä<br />
notkelmassa. Kohteen puusto<br />
on harvennettu avaraksi ja jäljellä oleva puusto<br />
koostuu kuusesta, raidasta, harmaalepästä<br />
ja hieskoivusta. Pensaskerroksen lajistoa ovat<br />
mustaherukka, pihlaja, raita ja vadelma. Kenttäkerroksen<br />
vaateliasta lajistoa ovat hiirenporras,<br />
mesiangervo, metsäimarre ja lehtovirmajuuri.<br />
Muuta lajistoa ovat mm. pallo- ja hentosara (Carex<br />
disperma) ja luhtakastikka. Kohde on metsäluonnon<br />
muu arvokas elinympäristö.<br />
59. Avosuo <strong>Rusko</strong>ntien varrella<br />
Aivan <strong>Rusko</strong>ntien varrella tien vaikutusalueella on<br />
pienialainen avosuolaikku, joka kuitenkin on tyypiltään<br />
rehevähkö ruoho- ja heinäkorpi. Ilmeisesti<br />
kohteella lienee ollut enemmänkin puuta, mutta<br />
<strong>Rusko</strong>ntien rakentaminen on nostanut sen veden<br />
pintaa ja puusto on kuollut. Viitteenä tästä suolla<br />
on joitakin pökkelöitä. Reunamilla kasvaa kuusta,<br />
hieskoivua ja virpapajua. Kasvilajistoa ovat mm.<br />
rentukka<br />
luhtakurjenjalka<br />
terttualpi<br />
mustaherukka<br />
leveäosmankäämi<br />
pullosara<br />
Kohde on luokassa metsäluonnon muu arvokas<br />
elinympäristö.<br />
60. Lehtolaikut Salmenkallio- ja <strong>Rusko</strong>ntien<br />
kulmauksessa<br />
Aivan Salmenkallion- ja <strong>Rusko</strong>ntien itäpuolella<br />
olevassa nurkkauksessa on myrskytuhojen jälkeen<br />
voimakkaasti heinittyneet lehtolaikut. Jäljelle<br />
jäänyt harvahko puusto koostuu kuusesta,<br />
rauduskoivusta ja harmaalepästä. Pensaskerroksessa<br />
kasvavat pihlaja, raita, taikinamarja ja<br />
tuomi. Kenttäkerroksen lehtoiseen lajistoon kuuluvat<br />
tesma<br />
lillukka<br />
metsäkurjenpolvi<br />
nuokkuhelmikkä<br />
vuohenputki<br />
sinivuokko<br />
ojakellukka<br />
särmäkuisma<br />
huopaohdake<br />
lehtoarho<br />
Laikut ovat metsäluonnon muita arvokkaita elinympäristöjä.<br />
61. Lehtolaikku Salmenkalliontien varrella<br />
Salmenkalliontien itäpuolella hieman edellisestä<br />
kohteesta etelään on myös lehtolaikku, jonka<br />
kasvillisuustyyppi vaihettuu tuoreesta sinivuokkometsäimarre-tyypistä<br />
kuivahkoon lillukka-nuokkuhelmikkä-tyyppiin.<br />
Tämän kohteen puustoa ovat<br />
kuusi, rauduskoivu ja pienehkö haapa. Pensaskerroksessa<br />
kasvavat vadelma, pihlaja ja näsiä.<br />
Kenttäkerroksen lajisto on melko pitkälle sama<br />
kuin edellisen kohdan numero 60 lehdoissa, lisättynä<br />
mm. lehtonurmikalla, kevätlinnunherneellä,<br />
sudenmarjalla ja niittyaitovirnalla. Kuitenkaan<br />
kohde ei täytä luonnontilaisen tuntomerkkejä ja<br />
se on metsäluonnon muu arvokas elinympäristö.<br />
62. Lehtoa, puroja ja rehevää korpea Salmenkalliontien<br />
ja Hervantajärven välissä<br />
Aivan edellisen kohdan numero 61 länsipuolella<br />
Salmenkalliontien ja Hervantajärven välissä on<br />
kokonaisuus, jonka muodostavat luonnontilaisessa<br />
uomassaan olevat purot idästä, niiden varrella<br />
olevat rehevät luhtaiset korvet sekä näitä ympäröivä<br />
lehto. Lähempänä Hervantajärveä puron<br />
ympärille on muodostunut laajempikin luhtainen<br />
soistuma.<br />
Kohteen puusto tekee siitä varjoisan, viileän<br />
ja kostean. Pääpuulajina on lähes koko alueella<br />
100-120-vuotias kuusi, mutta joukossa kasvaa<br />
myös harmaa- ja tervaleppää, hieskoivua,<br />
pihlajaa ja mäntyä; eteläisemmän purohaaran<br />
notkossa kasvaa metsälehmustakin. Lehtojen<br />
pensaskerroksessa kasvavat mm.<br />
vadelma<br />
taikinamarja<br />
näsiä<br />
mustaherukka<br />
lehtokuusama<br />
koiranheisi<br />
46<br />
4. Eliöstö- ja biotooppiselvitys