Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
4.3.2. Linnustoa biotoopeittain<br />
Tässä esitetyt tiedot perustuvat suurimmaksi<br />
osaksi vuoden 2004 kasvillisuus- ja avainbiotooppikartoituksen<br />
(43 lajia) ja vuoden 2006 linnustoselvityksen<br />
(53 pesivää lajia) yhteydessä<br />
tehtyihin sekä aiemmin satunnaisesti lintuharrastajien<br />
tekemiin havaintoihin (liitteet 6a ja 6b).<br />
Havaintojen perusteella ei ole rajattavissa mitään<br />
erityisen selkeää linnustollista keskittymää (ks.<br />
kappale 4.3. Linnustoltaan arvokkaimmat osaalueet).<br />
Joka tapauksessa paikoin varsinkin yksityismailla<br />
tehdyt voimakkaat metsänkaadot ja<br />
muut hoitotoimenpiteet ovat todennäköisesti vähentäneet<br />
alueen linnustollisia arvoja, joita vaalittaessa<br />
nimenomaan vanhat metsät lahoavine<br />
puineen, lehdot ja myös perinnebiotoopit ovat<br />
avainasemassa. Merkittävin osuus uhanalaisluokituksessa<br />
huomioiduista lintulajeista on vanhojen<br />
metsien lajeja. Tässä mielessä huomionarvoiseen<br />
asemaan kohoavat Salinintieltä Salmenkalliontielle<br />
ja edelleen Neliapilalle ulottuva vyöhyke,<br />
maankaatopaikalta Makkarajärven kaakkoispuolelle<br />
ulottuva vyöhyke, selvitysalueen koillisosan<br />
vanhojen metsien vyöhyke sekä myös lehtipuuvaltainen<br />
<strong>Rusko</strong>nperän peltojen ympäristö. Mainittakoon<br />
että vaikka Santenin tehtaan ympärillä<br />
sijaitsevalta lehtoiselta alueelta ei havaittukaan<br />
mitään lintuharvinaisuutta, niin kesän 2004 havaintojen<br />
perusteella tavallisempaa lajistoa sillä<br />
kuului esiintyvän runsaasti.<br />
Vuosien 2004 ja 2006 selvitystöiden yhteydessä<br />
havaittiin vain yksi varsinaisesti uhanalaiseksi<br />
luokiteltu laji: tiltaltti, joka on luokassa vaarantunut.<br />
<strong>Tampereen</strong> seudulla alueellisesti uhanalaisia<br />
havaittiin viisi lajia, silmälläpidettäviä lajeja seitsemän,<br />
Suomen erityisvastuulajeja kahdeksan ja<br />
EU:n lintudirektiivin lajeja kahdeksan lajia<br />
Vanhojen metsien lajit<br />
Selkeästi vanhojen metsien lajeiksi voidaan lukea<br />
tiltaltti (VU), palokärki (LDir) ja pohjantikka<br />
(NT, U-al, LDir, Vas), metso (NT, U-al, LDir, Vas),<br />
kanahaukka (Accipiter gentilis) ja harmaapäätikka<br />
(NT, U-al, LDir). Tiltaltti on laajojen iäkkäiden<br />
kuusivaltaisten metsien laji, joka pesii yleisimmillään<br />
Lounais-Suomessa, mutta sitä tavataan aina<br />
Etelä-Lapissa asti. Tiltaltti on vielä kohtalaisen<br />
yleinen; sen parimäärä vaihtelee välillä 100 000<br />
- 200 000, mutta voimakkaasti taantuvana se on<br />
luokiteltu uhanalaiseksi. Havaintoja tiltaltista saatiin<br />
sieltä täältä ympäri selvitysaluetta.<br />
Palokärkeä on aiemmin pidetty erämaisten alueiden<br />
lintuna, mutta nykyään sitä tapaa jopa <strong>kaupunki</strong>metsiköissä,<br />
joista se erityisesti talvisaikaan<br />
haeskelee ravintoa. Sen ominaisinta ympäristöä<br />
ovat vanhat, järeät mäntymetsät, mutta myös<br />
muunlaiset vanhat metsät tulevat kyseeseen.<br />
Sen kanta on taantuva isojen puiden vähenemisen<br />
myötä ja sen nykyinen parimäärä on noin 10<br />
000 - 15 000. Ennen palokärkeen liitettiin erinäisiä<br />
uskomuksia. Uskottiin mm. että kulkijan edellä<br />
liikkuva tiesi omaisen ja jäljessä tuleva palokärki<br />
kulkijan itsensä kuolemaa. Palokärjestä tehtiin<br />
havaintoja <strong>Rusko</strong>nperän peltojen koillispuolella<br />
sen kantoihin tekemien kaiverrusten muodossa.<br />
Pohjantikan elinpiiriä ovat vanhat, pystyyn kuolevaa<br />
puuta sisältävät kuusimetsät ja jos ravintoa<br />
riittää pariskunta pysyy reviirillään jopa läpi talven.<br />
Pohjantikan olemassaolon havaitsee useimmiten<br />
kuorituista kuusista, joista se on etsinyt<br />
kaarna- ja mäntykuoriaisten toukkia. Pohjantikka<br />
elää koko Suomessa, mutta maan eteläosissa se<br />
on harvinaisempi. Sen parimäärä vaihtelee välillä<br />
15 000- 20 000, mutta on voimakkaasti taantuva<br />
laji. Pohjantikka on pesinyt selvitysalueella Salinintien<br />
ja Salmenkalliontien ympäristössä mm.<br />
vuonna 2003. Muut havainnot lajista rajoittuvat<br />
sen kuorimiin kuusiin <strong>Rusko</strong>nperän peltojen koillispuolella.<br />
Kanahaukka on pesinyt selvitysalueella aivan<br />
viime vuosiin asti Salinin- ja Salmenkalliontien<br />
paikkeilla. Se on vanhoja havumetsiä suosiva laji,<br />
joka on erityisesti pesimäaikaan häiriöille herkkä<br />
rauhallisten metsien laji. Sen kannan taantuman<br />
arvellaan johtuvan yleisestä kanalintujen kantojen<br />
taantumisesta, mutta myös tehometsätaloudella<br />
on osuutta kehitykseen. Koko maan kanahaukkaparimäärän<br />
arvellaan olevan noin 6 000. Kanahaukka<br />
ei ole vielä uhanalaisuusluokituksessa<br />
huomioitu laji, mutta voimakkaasti taantuvana<br />
sen arvellaan uhanalaistuvan lähivuosina.<br />
4. Eliöstö- ja biotooppiselvitys<br />
63
Change language