Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Vähän ylempänä soistumilta, mutta kosteissa<br />
paikoissa kasvaa mm.<br />
ojaleinikkiä (Ranunculus flammula)<br />
metsäkorte<br />
ojakellukka<br />
suokeltto<br />
syyläjuuri<br />
hiirenporras<br />
Salmenkalliontien länsipuoleisessa kuusimetsässä<br />
kasvaa harvinaista kaiheorvokkia. Lajisto<br />
on keskimäärin siis melko vaateliasta. Varsinkin<br />
tien itäpuolella puro/ noro on luonnontilaisessa<br />
uomassaan ja epäyhtenäinen. Salmenkalliontien<br />
itäpuolinen osuus on metsäkeskuksen inventoinnin<br />
mukaan metsäluonnon muu arvokas<br />
elinympäristö. Länsipuolinen osuus on metsälain<br />
mukainen kohde. Omiin havaintoihini nojautuen<br />
luokitan itäpuolisen osuuden mahdolliseksi erityisen<br />
tärkeäksi elinympäristöksi.<br />
65. Lehto Majarannan kallion tyvellä<br />
Komean kallion ja Majarannan välisellä osalla<br />
on lehtipuuvaltainen lehto, joka ulottuu Neliapilalle<br />
vievän tien pohjoispuolelle edellisen kohteen<br />
numero 64 puron rantamille asti. Lehdon<br />
kasvillisuustyyppi vaihettuu tuoreesta sinivuokko-metsäimarre-tyypistä<br />
kosteaan mesiangervo-käenkaali-tyyppiin.<br />
Paikoin lehto vaihettuu<br />
vuohenputki- ja lillukka-metsäimarre-tyyppiin.<br />
Kohteen puusto on pääosin nuorta paitsi Neliapilalle<br />
ja Majarantaan vievien teiden risteyksen paikkeilla,<br />
jossa kasvaa 100-120-vuotiasta kuusikkoa.<br />
Lehtipuuvaltaisella osalla puuston muodostavat<br />
haapa, harmaaleppä, pihlaja, rauduskoivu ja kuusikin.<br />
Pensaskerrosta edustavat pihlajan ohella<br />
lehtokuusama<br />
taikinamarja<br />
vadelma<br />
tuomi<br />
mustaherukka<br />
koiranheisi<br />
Kenttäkasvilajisto on kohtalaisen edustava ja siihen<br />
kuuluu tyyppilajien ohella mm.<br />
metsäkurjenpolvi<br />
mustakonnanmarja<br />
kielo<br />
hiirenporras<br />
kevätlehtoleinikki<br />
lehtoimikkä<br />
huopaohdake<br />
kevätlinnunherne<br />
sudenmarja<br />
lehtovirmajuuri<br />
syyläjuuri<br />
tesma<br />
kastikoita<br />
Pohjakerroksessa kasvaa paikoin runsaastikin<br />
metsäliekosammalta, joka ilmentää maaperän<br />
ravinteisuutta. Kohde on metsäluonnon muu arvokas<br />
elinympäristö.<br />
66. Puro ja lehto Majarannassa<br />
Aivan Majarannan pohjoispuolisessa notkossa on<br />
noro, jonka puustoa ovat järeät kuuset ja hieskoivut,<br />
mikä tekee kohteesta varjoisan. Puusto on<br />
iältään noin 100 vuoden hujakoilla. Kohteella on<br />
myös lahopuuta niin pökkelöinä kuin maapuinakin.<br />
Pensaista mainittakoon näsiä. Kenttäkasvilajisto<br />
koostuu samasta lajistosta kuin tien<br />
toisellakin puolella: mm. mustakonnanmarja,<br />
kevätlehtoleinikki ja lehtoimikkä. Puron välittömässä<br />
vaikutuspiirissä ja kosteissa painanteissa<br />
kasvaa kevätlinnunsilmää sekä puron alajuoksulla<br />
kostealla osalla myös suokelttoa, joka on<br />
hyvä ravinteisuuden osoittaja eikä kovin yleinen<br />
laji. Notkelma on mahdollinen metsäluonnon erityisen<br />
tärkeä elinympäristö.<br />
67. Lehto Majarannan itäpuolella<br />
Jyrkähkön mäen etelärinteellä sijaitsee pienialainen<br />
kuivahkon lehdon laikku, joka<br />
kasvillisuustyypiltään on lähinnä kevätlinnunherne-nuokkuhelmikkä-tyyppiä.<br />
Paikka on puustoltaan<br />
valoisan avara ja paahteinen. Vähäistä<br />
puustoa edustavat rauduskoivu, haapa ja kuusi.<br />
Pensaskerroksen edustajia ovat kataja, pihlaja,<br />
taikinamarja ja pienet harmaalepät. Kenttäkerrokseen<br />
kuuluvat sellaiset lajit kuin<br />
sinivuokko<br />
nuokkuhelmikkä<br />
kevätlinnunherne<br />
metsämaarianheinä<br />
lillukka<br />
metsäkurjenpolvi<br />
sormisara (Carex digitata)<br />
niittyaitovirna<br />
48<br />
4. Eliöstö- ja biotooppiselvitys
Change language