Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
6. YMPÄRISTÖN TILA<br />
6.1. Vesistöjen laatu<br />
Hervantajärvi<br />
Ympäristövalvonnan tietojen mukaan Hervantajärven<br />
veden laatu luokitellaan hyväksi, huolimatta<br />
sen fosforipitoisuuksista, jotka ovat pysyneet<br />
lievästi rehevällä tasolla. Järvessä on havaittu<br />
ajoittain sinileväkukintoja. Happitilanne on järvessä<br />
ollut suhteellisen hyvä; happea on riittänyt<br />
pohjaa myöten. Veden pH-arvot ovat hieman<br />
happamia. Hervantajärven vesi soveltuu hyvin<br />
uimiseen ja uimaranta onkin hyvin suosittu.<br />
Makkarajärvi<br />
Nimestään huolimatta Makkarajärvi voitaisiin luokitella<br />
enemmänkin lammeksi. Veden laadusta ei<br />
ole säännöllisiä mittaustuloksia vaan viimeisimmät<br />
tiedot ovat 1980-luvun lopulta. Näiden tietojen<br />
mukaan veden happitilanne on heikko ja vesi<br />
on erittäin hapanta. Syksyllä 1984 pH-arvoksi on<br />
mitattu 4,6. (Vesieliöstö on yleisesti sopeutunut<br />
elämään pH-alueella 6,0-8,0.) Humusleima on<br />
vedessä voimakas. Ravinnetaso on pysynyt alhaisena.<br />
Pienvedet<br />
Selvitysalueen pienvesistä ainoastaan Houkanojan<br />
vedenlaadusta on olemassa mittaustuloksia.<br />
Vedenlaadun on todettu olevan siellä uimavesiluokituksella<br />
hyvää.<br />
6.2. Ilman laatu<br />
Hervantajärvi – <strong>Rusko</strong>- alueen typenoksidin arvot<br />
pysyvät keskustan arvoja pienempinä. Ilmansaasteet<br />
ovat peräisin suurimmaksi osaksi<br />
<strong>Rusko</strong>ntien liikenteestä. <strong>Rusko</strong>ntiellä, kaava-alueeseen<br />
rajautuvalla osuudella keskimääräinen<br />
vuorokausiliikenne vuonna 2005 oli n. 4130 ajoneuvoa.<br />
Suunnitelmissa on <strong>Rusko</strong>ntien jatkaminen<br />
itään päin, jolloin liikennemäärät lisääntyvät<br />
huomattavasti.<br />
6.3. Melu<br />
Melun katsotaan olevan yksi pääasiallisista paikallisista<br />
ympäristöongelmista Euroopassa.<br />
Melulla on monia kielteisiä vaikutuksia ihmisen<br />
terveyteen sekä viihtyvyyteen, niin fyysisesti,<br />
psyykkisesti kuin sosiaalisestikin.<br />
<strong>Tampereen</strong> kanta<strong>kaupunki</strong>alueelle tehdyssä liikennemeluselvityksessä<br />
nähdään Hervantajärvi<br />
– <strong>Rusko</strong>- alueen olevan osaksi suhteellisen hiljaista<br />
(30-45 dB) aluetta ja osaksi hiljaista aluetta<br />
(alle 30 dB). Vuodelle 2020 sijoitetun arvion mukaan<br />
hiljaiset alueet vähenevät selvitysalueella,<br />
mutta alueiden uskotaan säilyvän pääosin suhteellisen<br />
hiljaisina.<br />
Melua alueelle kantautuu sekä <strong>Rusko</strong>n- ja Hervannanteiltä,<br />
että <strong>Rusko</strong>n teollisuusalueelta.<br />
Tällä hetkellä myös maanvastaanottopaikka aiheuttaa<br />
ajoittain melua.<br />
<strong>Tampereen</strong> merkittävimmät ilman kuormittajat<br />
ovat liikenne, energian tuotanto ja teollisuus.<br />
Teollisuuden ja energian tuotannosta ovat peräisin<br />
rikkidioksidi ja hiukkaset, liikenteen päästöistä<br />
puolestaan typen oksidit ja hiukkaset.<br />
Ilman laadun kehittymisessä on havaittu rikkidioksidipäästöjen<br />
vähenemistä ja typen oksidien suhteellista<br />
kasvua, mikä selittyy pitkälti liikenteen<br />
lisääntymisellä. Yleisesti ottaen ilman pitoisuudet<br />
eivät <strong>Tampereen</strong> seudulla ylitä ohjearvoja.<br />
82<br />
6. Ympäristön tila
Change language