Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
21. Puro ja rehevä korpi <strong>Rusko</strong>nperälle<br />
Polunmäeltä pohjoiseen virtaa noro, joka paikoin<br />
kulkee piilopurona louhikossa muodostaen soistuvan<br />
kosteikon juuri ennen pellon reunalle saapumistaan.<br />
Puusto on kohteella paikoin erittäin<br />
tiheää kuusta muuttuen alempana järeämmäksi<br />
joukossa hieskoivua ja harmaaleppää. Pensaista<br />
kohteella kasvaa vadelmaa, taikinamarjaa ja tuomea.<br />
Kenttäkasvilajisto on kohtuullisen edustavaa ravinteisuuden<br />
ilmentäjänä ja sitä ovat mm. saniaisista<br />
kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris,<br />
kuva 8)<br />
hiirenporras<br />
metsäimarre<br />
metsäalvejuuri<br />
korpi-imarre<br />
sekä muista kenttäkasveista<br />
käenkaali<br />
lehtoimikkä<br />
lillukka<br />
sudenmarja<br />
lehtovirmajuuri<br />
tesma<br />
Pohjakerroksessa kasvaa lehväsammalia ja korpirahkasammal.<br />
Alaosiltaan puro on luonnontilaisen<br />
kaltainen ja mahdollinen metsäluonnon<br />
erityisen tärkeä elinympäristö, mutta ylempänä<br />
”vain” metsäluonnon muu arvokas elinympäristö.<br />
Yläosaa kohteesta on muokattu ja sen yli on<br />
viety ajoura. Metsäkeskuksen mukaan kohde on<br />
kokonaisuudessaan metsäluonnon muu arvokas<br />
elinympäristö.<br />
22. Avosuo Polunmäellä<br />
Edellinen numerolla 21 oleva puro saa alkunsa<br />
mäen päällä olevalta ojittamattomalta suolta, joka<br />
on suurimmaksi osaksi nevaa, vaikka sillä kasvaa<br />
joitakin pieniä hieskoivuja. Suon reunamilla<br />
on virpapajua, kuusia ja hieskoivua.<br />
Suolla kasvavaa lajistoa ovat mm.<br />
pullosara<br />
mutasara<br />
riippasara<br />
luhtakurjenjalka<br />
maariankämmekkä<br />
isokarpalo<br />
raate<br />
tupasvilla (Eriophorum vaginatum)<br />
järvikorte<br />
luhtavilla<br />
Suon länsireunalta viettää suolle rehevähkö korpijuotti/<br />
kosteikko, jonka lajistoon kuuluu mm.<br />
kämmeköihin lukeutuva harajuuri. Suo on lähes<br />
luonnontilainen ja siksi metsäluonnon erityisen<br />
tärkeä elinympäristö (metsälain mukainen kohde).<br />
23. Lehto <strong>Rusko</strong>nperällä<br />
Hieman Kangasalan rajalta <strong>Tampereen</strong> puolelle<br />
- <strong>Rusko</strong>nperän peltojen lounaisreunalla - pelloille<br />
viettävällä rinteellä sijaitsee pienehkö lehtolaikku,<br />
jonka puustoa on kaatunut ilmeisesti myrskyssä<br />
ja puut on korjattu pois. Jäljellä olevan puuston<br />
pääpuulaji on 60-80-vuotias kuusi, jonka seassa<br />
kasvaa raitaa ja pihlajaa. Kohteen kasvillisuustyyppi<br />
on kuivahko lillukka-metsäkurjenpolvi- ja<br />
metsäimarre-metsäkurjenpolvi.<br />
Sen rehevä kasvillisuus sisältää sellaisia lehtojen<br />
lajeja kuin<br />
metsäkurjenpolvi<br />
tesma<br />
metsäimarre<br />
lillukka<br />
sinivuokko<br />
vuohenputki<br />
lehtoimikkä<br />
niittyaitovirna (Vicia sepium ssp. montana)<br />
kevätlinnunherne<br />
Kuva 8. Kotkansiipi.<br />
34<br />
4. Eliöstö- ja biotooppiselvitys
Change language