Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tilassa, linnustossa, liito-oravissa ja hyönteistössä,<br />
mutta myös alueen asemassa ekologisena<br />
viheryhteytenä Kangasalan suuntaan.<br />
3. Santenin tehtaan alue<br />
Santenin tehtaan länsipuolella sijaitsevan lehtorinteen<br />
kasvillisuus on erittäin rehevää, paikoin<br />
jopa läpikäymätöntä pensaikkoa järeän puuston<br />
katveessa. Merkittävimmät kasvilajit ovat harvinainen<br />
soikkokaksikko (R), pussikämmekkä<br />
(U-al), lehto-orvokki, lehtotähtimö, velholehti,<br />
mustakonnanmarja ja lehtopalsami. Tälläkin kohteella<br />
puusto on vanhaa ja lahoavaa maapuuta<br />
jonkin verran, mutta paikoin puusto on harvennettua.<br />
Kohteen keskellä johtaa tehtaalle päin<br />
korpijuotti, jonka piirteet viittaavat veden olevan<br />
pohjavesiperäistä. Juotti ja lehdot ovat potentiaalisia<br />
hyönteistöllisesti arvokkaita kohteita. Alueelta<br />
tehtiin liito-oravan (VU, Dir IV) jätöshavaintoja<br />
kesällä 2004. Osakokonaisuuden arvokkuuden<br />
kulmakivet muodostuvatkin kasvillisuudesta, liitooravasta,<br />
avainbiotoopeista, metsien tilasta sekä<br />
myös <strong>maisema</strong>llisista tekijöistä, joihin lukeutuu<br />
tiiviisti myös Etuhaanpuiston ja lehtorinteen väliin<br />
jäävä peltoalue.<br />
4. Neliapilan rinteet<br />
Neliapilan rannan tuntumassa sijaitsee lehtoinen<br />
alue, jonka kasvilajistollisista arvoista merkittävimmät<br />
ovat harvinainen haisukurjenpolvi, kaiheorvokki,<br />
lehto-orvokki ja mustakonnanmarja.<br />
Kohteella lehtoisuus on jotenkin hajallaan pienissä<br />
laikuissa, mutta muista alueista poiketen<br />
täällä lehtoisuus yltää kalliolle Neliapilalle vievän<br />
tien vierellä. Kalliolla kasvaa ritirinnan ketojen<br />
kissankäpälä (Antennaria dioica, kuva 21) sekä<br />
lehtojen haisukurjenpolvi ja lehtoarho. Tien<br />
itäpuolella maanpinta muuttuu kosteammaksi ja<br />
täällä rinteeltä viettää reheviä korpijuotteja kohti<br />
Hervantajärveä järeän vanhan kuusimetsän suojissa.<br />
Alueella onkin havaintoja vanhojen metsien<br />
asukista harmaapäätikasta (NT, U-al, LDir)<br />
eikä liito-oravankaan esiintyminen kohteella olisi<br />
mahdottomuus. Muista linnustollisista arvoista<br />
mainittakoon käki /NT, U-al). Lisäksi alue on osa<br />
järven rannan suuntaista ekologista viheryhteyttä.<br />
Osakokonaisuuden arvot ovat pääasiassa<br />
lehtoisuudessa ja kasvilajistossa, metsien tilassa<br />
ja avainbiotoopeissa.<br />
5. Polunmäki<br />
Polunmäen pohjoiskoilliseen suuntautuva paikoin<br />
seinämänä esiintyvä kalliojyrkänne on <strong>maisema</strong>llisesti<br />
mukavan näköinen kohde. Jyrkänteen kasvupaikkatyyppi<br />
vaihettuu välillä lehdoksi. Lehtojen<br />
kasvilajisto on kuitenkin melko tavallista Tampereelle.<br />
Merkittävintä lajistoa edustavat harvinaiset<br />
kotkansiipi, lehto-orvokki, velholehti, lehtotähtimö<br />
ja mustakonnanmarja. Metsä jyrkänteen alla on<br />
talousmetsänä hoidettua järeää kuusimetsää eikä<br />
lahopuuta juurikaan ole. Osakokonaisuuteen<br />
lukeutuu yläpuolella oleva avosuo. Kokonaisuuden<br />
arvottamisen perusteet ovatkin <strong>maisema</strong>llisissa,<br />
kasvilajistollisissa ja avainbiotoopillisissa<br />
seikoissa. Linnustollisista arvoista voisi mainita<br />
tiltaltin (VU) ja pyyn (LDir). Huomionarvoista on<br />
myös alueen todennäköinen asema ekologisena<br />
viheryhteytenä mm. Santenin liito-oraville (VU.<br />
Dir IV)..<br />
6. <strong>Rusko</strong>nperän peltojen reunamat<br />
<strong>Rusko</strong>nperän peltojen itäpuolella sijaitsee osakokonaisuus,<br />
jonka puusto on melko järeää ja<br />
vanhaa. Metsän arvoa nostaa peltojen reunamilla<br />
ja peltosaarekkeilla kasvava lehtipuuvaltainen<br />
isohko puusto. Alueen lajistolliset arvot ovat linnustossa<br />
ja liito-oravassa (VU, Dir IV). Linnuista<br />
merkittävintä antia edustavat tiltaltti (VU), pohjantikka<br />
(NT, U-al, LDir, Vas), harvinainen lehtopöllö,<br />
varpuspöllö (LDir, Vas) ja teeri (NT, LDir, Vas).<br />
Liito-oravasta on saatu jätöshavaintoja peltojen<br />
reunamilta. Osakokonaisuuden arvopohja on<br />
metsien tilassa, linnustossa ja liito-oravassa.<br />
Kuva 21. Kissankäpälä Hervantajärven rannalla.<br />
Liitty avainbiotooppikohteeseen nro 49.<br />
4. Eliöstö- ja biotooppiselvitys<br />
71