Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
9. Lehto Pitkäsuntinkadun länsipuolella<br />
Tauskon- ja Pitkäsuntinkadun kulmauksessa<br />
risteyksen länsipuolella sijaitsee sankassa ja<br />
järeähkössä kuusimetsässä edustavan oloinen<br />
kostea-tuore lehto. Puusto alkanee olla jo päätehakkuuvaiheessa<br />
(60-80 vuotta) ja siksi muun<br />
kuin järeän kuusipuun osuus on verraten vähäinen.<br />
Kuusimetsän vuoksi alue on melko varjoisa.<br />
Tuo muu vähäinen puusto on rauduskoivua,<br />
haapaa ja harmaaleppää. Pensaskerroksen lajistoa<br />
ovat harmaaleppä, taikinamarja, pihlaja<br />
ja näsiä. Näyttää siltä, että paikoin kasvillisuus<br />
ilmentää pohjaveden vaikutusta. Lehtotyyppi<br />
vaihettuu sinivuokko-käenkaali-tyypistä sinivuokko-metsäkurjenpolvi-lillukka-tyyppiin<br />
ja paikoin<br />
eteläpuolella kohteeseen liittyvän puro-korpijuotin<br />
läheisyydessä kosteaan mesiangervo-käenkaali-tyyppiin.<br />
Lehtoisuudessaan edustavaan kenttäkasvilajistoon<br />
kuuluvat mm.<br />
sinivuokko<br />
jalkasara<br />
lehto-orvokki<br />
mäkilehtoluste (Brachypodium pinnatum)<br />
kielo<br />
käenkaali<br />
metsäkurjenpolvi<br />
lehtoimikkä<br />
isotalvikki<br />
pikkutalvikki<br />
kevätlinnunherne<br />
metsäimarre<br />
lillukka<br />
tesma<br />
kivikkoalvejuuri<br />
lehtoarho<br />
pussikämmekkä (U-al)<br />
sekä mahdollisissa pohjavesipainanteissa<br />
sudenmarja<br />
velholehti (Circaea alpina)<br />
tähtitalvikki (Moneses uniflora)<br />
lehtopalsami<br />
suokeltto<br />
lehtovirmajuuri<br />
soikkokaksikko (Listera ovata, R)<br />
Myös pohjakerros ilmentää kohteen ravinteisuutta<br />
ja sitä ovat tavallisten seinä- ja metsäkerrossammalen<br />
lisäksi mm. lehväsammalet, ruusukesammal<br />
(Rhodobryum roseum), metsäliekosammal<br />
(Rhytidiadelphus triquetrus), kynsisammalet (Dicranum<br />
sp.) ja sulkasammal (Ptilium crista-castrensis).<br />
Huolimatta vähäisestä lahopuumäärästä<br />
tämä kliimaks-vaiheen metsä on luonnontilaisen<br />
kaltainen ja luokiteltavissa mahdolliseksi metsäluonnon<br />
erityisen tärkeäksi elinympäristöksi.<br />
10. Rehevä korpi ja puro Pitkäsuntinkadulle<br />
Pitkäsuntinkadun suuntaan noruu puro, jonka<br />
rannoilla ja yläjuoksulla on rehevää ruohoja<br />
heinäkorpea. Puro kerää vesiä lähinnä sen<br />
etelä-länsipuolella olevalta mäeltä niin, että se<br />
muotoutuu puroksi vasta noin 100 metriä ennen<br />
Pitkäsuntinkatua. Ennen puroa on paksulti rahkasammalpeitteinen<br />
(sphagnum sp.)rehevähkö<br />
korpi. Puron reunamilla saattaa olla lähteisyyttä.<br />
Puron eteläpuolellä puusto on paikoin nuorehkoa<br />
kuusta, mutta myös järeää kuusta sekä hieskoivua<br />
ja harmaaleppää.<br />
Kenttäkerrosta ovat mm.<br />
käenkaali<br />
rentukka<br />
velholehti<br />
lehtopalsami<br />
korpikaisla<br />
terttualpi<br />
luhtakurjenjalka<br />
tähtitalvikki<br />
lehtovirmajuuri<br />
mesiangervo<br />
harajuuri (Corallorhiza trifida, kuva 6)<br />
korpikastikka (Calamagrostis purpurea)<br />
suokeltto<br />
maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata)<br />
hiirenporras<br />
korpi-imarre (Phegopteris connectilis)<br />
Tämä lajisto ilmentää ravinteisia oloja. Pohjakerroksen<br />
sammalikkoa ovat korpirahkasammaleen<br />
(Sphagnum girgensohnii) lisäksi mm. lehväsammalet.<br />
Puron osalta voi pienilmastollisten olosuhteiden<br />
katsoa olevan luonnontilaisen kaltaiset ja<br />
siten kuuluvan luokkaan ”mahdollinen metsäluonnon<br />
erityisen tärkeä elinympäristö”, mutta<br />
yläjuoksun korpi on metsäluonnon muu arvokas<br />
elinympäristö. Kaiken kaikkiaan hieno kohde yhdessä<br />
numerolla 9 olevan lehtokohteen kanssa.<br />
30<br />
4. Eliöstö- ja biotooppiselvitys
Change language