Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
3.4. Vesisuhteet<br />
3.4.1. Yleistä<br />
Vesi on tärkeä elottoman luonnon tekijä vaikuttaen<br />
kasvillisuuteen, ilmastoon ja <strong>maisema</strong>an.<br />
Rakentamisesta johtuva vesisuhteiden muutos<br />
voi aiheuttaa olosuhteiden muuttumisen myös<br />
muualla valuma-alueella.<br />
3.4.2. Selvitysalueen järvet<br />
Selvitysalueella sijaitsee kaksi järveä, Hervantajärvi<br />
ja Makkarajärvi. Alla yleisiä tietoja järvistä ja<br />
niiden virkistyskäytöstä, veden laadusta enemmän<br />
tietoa osiossa 6 sivulta 82.<br />
Hervantajärvi on muodostunut murroslaakson<br />
suuntaisesti. Hervantajärven valuma-alue on 400<br />
ha, josta järven osuus on 90 ha. Tämä oligotrofi<br />
nen järvi on toistaiseksi säilynyt melko luonnontilaisena.<br />
Järven pinta-ala on 87 ha ja syvyys<br />
suurimmillaan 18 m. Järven selvitysalueen puoleiset<br />
rannat ovat pääosin moreenin peittämiä.<br />
Joitakin kallioisiakin rantaosuuksia löytyy, kuten<br />
Viitastenperällä, jossa kalliojyrkänne nousee<br />
veden pinnasta noin 35 metriä. Hervantajärven<br />
pohjoisosassa, Karjusaaren niemen vieressä,<br />
sijaitsee yleinen uimaranta, joka on ilmeisen<br />
suosittu. Uimarannan länsipuoleisella rannalla<br />
säilytetään veneitä. Järven katsotaan soveltuvan<br />
myös virkistyskalastukseen. <strong>Tampereen</strong> järvien<br />
virkistysluokituksessa Hervantajärvelle annetaan<br />
kokonaisarvosanaksi tyydyttävä.<br />
Makkarajärvi on noin kahden hehtaarin laajuinen<br />
pieni järvi, mutta nimestään huolimatta<br />
enemmän lampi- kuin järvimäinen. Sitä reunustaa<br />
lähes yhtenäinen, karuhko ja luonnontilainen<br />
nevareunus. Ainoa kova-, mutta jyrkkärantainen<br />
osuus on järven länsi-lounaispäässä, jossa ranta<br />
nousee kalliotöyrääksi. Makkarajärven rannalla<br />
sijaitsee kaksi nuotiopaikkaa, toinen lounais-, toinen<br />
pohjoispuolella järveä. Pieni laituri sijaitsee<br />
pohjoispuolen nuotiopaikan tuntumassa retkeilijää<br />
ilahduttamassa.<br />
3.4.3. Selvistyalueen pienvedet ja suot<br />
Pienvesiksi luokiteltavia kohteita selvitysalueella<br />
on runsaasti niin luonnontilaisina kuin myös ihmisen<br />
muokkaamina. Kuivattaessa soita ja metsiä<br />
maa- ja metsätalouden käyttöön alueen pelloille,<br />
niiden valuma-alueille sekä joillekin soille on<br />
syntynyt ojaverkostoja ja allikoita. Suurin osa<br />
selvitysalueen soista on kuitenkin säilynyt ojittamattomina.<br />
Suoalueista löytyy enemmän tietoa<br />
kappaleessa 4.1 sivulta 24.<br />
Selvitysalueen vesisuhteet- karttaan (kartta 10)<br />
on rajattu selvitysalueen luonnonolosuhteiltaan<br />
arvokkaimmista kokonaisuuksista ne kolme, jotka<br />
ovat erityisen riippuvaisia paikan vesiolosuhteiden<br />
säilymisestä. Näistä yksi on maanläjityspaikan<br />
lounaispuolen suoalueelta lähtevä oja/puro<br />
ja sen ympäristö, erityisesti Salmenkalliontien<br />
länsipuoleinen osa (alue A). Makkarajärveltä alkunsa<br />
saavan ojan/puron loppuosa on toinen<br />
arvokkaaksi katsottu alue (alue B). Kolmas tällainen<br />
kokonaisuus on <strong>Rusko</strong>n teollisuusalueen<br />
länsipuolella ravinteikkaista rämeistä ja lehdoista<br />
koostuva alue (alue C). Näiden kohteiden valuma-alueilla<br />
on kiinnitettävä erittäin tarkasti huomiota<br />
vesisuhteiden säilymiseen.<br />
Lisäksi selvitysalueella on monia hienoja ojittamattomia<br />
suoalueita, joiden vesitasapainon<br />
säilyttäminen on myös toivottavaa. Näistä mainittakoon<br />
liitteessä 4 esitetyistä metsälain mukaisista<br />
kohteista tai mahdollisista metsäluonnon<br />
erityisen tärkeistä elinympäristöistä numerot 22,<br />
25 ja 37 sekä muista huomioitavista kohteista numerot<br />
81, 82 ja 90.<br />
Tihkupintoja selvitettäessä on havaittu vielä yksi.<br />
Tämä sijaitsee Santenin tehtaan länsipuoleisen<br />
rehevän korven laidalla. Täällä kasvillisuudessa<br />
on havaittavissa pohjaveden vaikutusta kuten<br />
myös paikoittain Tauskon- ja Pitkäsuntinkadun<br />
kulmauksen lehtoalueella. Lehtoalueelle lounaasta<br />
virtaavan puron reunoilla saattaa olla lähteisyyttä.<br />
18<br />
3. Eloton luonnonympäristö
Change language