Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Aivan tien toisella puolen kasvaa harvinaista<br />
kaiheorvokkia (kuva 13) Huomattakoon että<br />
pohjakerroksessa kasvaa erityisen runsaasti ravinteisuusindikaattorina<br />
lehväsammalia. Kohde<br />
on metsäluonnon muu arvokas elinympäristö.<br />
ka ja metsälauha. Kohde on luonnontilainen ja<br />
mahdollinen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö.<br />
Alueen maasto on muutoinkin kallioista ja jyrkkäpiirteistä.<br />
Mm. tältä kohteelta itään alkaa kaksi<br />
erityisen hienoa kanjonia jatkuen joitakin satoja<br />
metrejä rämeelle asti.<br />
53. Lehtolaikku Makkarajärven pohjoispuolella<br />
Kuva 13. Kaiheorvokki on itäpainotteinen <strong>Tampereen</strong><br />
seudulla harvinaisena esiintyvä varjoisten<br />
ja lehtomaisten kasvupaikkojen laji.<br />
51. Puro Makkarajärven korvelta<br />
Makkarajärven länsipäästä noruu vesi paikoin<br />
piilopurona kohti Hervantajärveä viettävää korpijuottia.<br />
Puron ympäriltä metsä on kaadettu joitakin<br />
vuosia tai ehkä kymmenkunta vuotta sitten ja<br />
puusto on nuorta pioneerivaiheen koivikkoa. Itse<br />
puro on kuitenkin luonnontilaisessa uomassaan<br />
ja sen varrella oleva kasvilajisto kielii kohonneesta<br />
ravinteisuudesta. Kenttäkasvilajistoa ovat mm.<br />
korpikaisla, rönsyrölli (Agrostis stolonifera), suoorvokki<br />
(Viola palustris) ja rentukka. Kohde on<br />
metsäluonnon muu arvokas elinympäristö.<br />
Makkarajärven pohjoispuolen loivassa rinteessä<br />
kahden kumpareen välissä sijaitsevan<br />
lehtolaikun tyyppi vaihettuu tuoreen lehdon sinivuokko-metsäimarre-tyyppistä<br />
kuivahkoon<br />
lillukka-nuokkuhelmikkä- ja sinivuokko-lillukkatyyppiin.<br />
Pienialaisesti tyyppi on jopa tuoreen<br />
lehdon sinivuokko-lehtoimikkä-tyyppiä. Puusto<br />
rinteellä on kohtalaisen nuorta (arviolta 30 – 40<br />
vuotta). Rinteen yläosissa kasvaa mäntyä, mikä<br />
vaihettuu alempana kuuseen, haapaan, pihlajaan<br />
ja harmaaleppään.<br />
Pensaskerroksen muodostavat tuomi, näsiä ja<br />
taikinamarja. Kenttäkerroksen lajisto on lehtoisuudessaan<br />
melko edustava käsittäen tyyppilajien<br />
lisäksi<br />
kevätlinnunherneen (kuva 14)<br />
käenkaalin<br />
kielon<br />
kaiheorvokin (Viola selkirkii)<br />
särmäkuisman<br />
nuokkuhelmikän<br />
vuohenputken<br />
alaosilla suokelton<br />
Pohjakerroksessa kasvaa runsaasti metsäliekosammalta.<br />
Kohde on metsäluonnon muu arvokas<br />
elinympäristö.<br />
52. Jäkälikkökallio Makkarajärven pohjoispuolella<br />
Makkarajärven pohjoispuolella sijaitsee jyrkkäpiirteinen<br />
ja näyttävä kallion kylki. Kylki on<br />
melko puuton kasvaen vain joitakin kuusia ja kitukasvuisia<br />
mäntyjä. Vähäinen puusto on iältään<br />
60-80-vuotiasta. Jäkälikkökallioille luonteenomaisesti<br />
pohjakerroksen ovat vallanneet poronjäkälät,<br />
karhunsammal ja seinäsammal. Vähäistä<br />
kenttäkerrosta edustavat ahosuolaheinä, puoluk-<br />
Kuva 14. Kevätlinnunherne.<br />
44<br />
4. Eliöstö- ja biotooppiselvitys
Change language