Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Puron varren korpien ja luhtien vaatelias lajisto<br />
käsittää mm.<br />
rentukan<br />
korpikaislan<br />
kastikat<br />
mesiangervon<br />
terttualpin<br />
rönsyleinikin<br />
Hieman soistumilta koillisen suuntaan esiintyy<br />
kosteaa lehtoa, jonka lajiston muodostavat saniaiset:<br />
hiirenporras, metsäimarre, korpi-imarre,<br />
metsäalvejuuri ja kotkansiipi, joista kotkansiipi<br />
on vaateliain. Lähellä Salmenkalliontietä kasvillisuustyyppi<br />
vaihettuu saniaistyypin lehtoon. Lehtojen<br />
lajisto on melko edustava käsittäen mm.<br />
lajit<br />
lehtoimikkä<br />
sinivuokko<br />
kevätlinnunherne<br />
mustakonnanmarja<br />
sudenmarja<br />
huopaohdake<br />
kevätlehtoleinikki (Ranunculus fallax)<br />
lehto-orvokki<br />
valkolehdokki (R)<br />
pussikämmekkä (Coeloglossum viride, U-al)<br />
tesma<br />
lehtokorte<br />
tähtitalvikki<br />
lehtotähtimö<br />
lehtopähkämö (Stachys sylvatica)<br />
lehtovirmajuuri<br />
Kaiken kaikkiaan on kysymys selvitysalueen<br />
yhdestä hienoimmista kokonaisuudesta, jonka<br />
suojelemiseksi se tulisi huomioida suojavyöhykkeineen<br />
ja valuma-alueineen. Pohjoisempi puron<br />
haara korpineen ja luhtineen on metsälain mukainen<br />
kohde. Eteläisempi puron haara ja rinteiden<br />
lehtoalueet ovat mahdollisia metsäluonnon erityisen<br />
tärkeitä elinympäristöjä.<br />
63. Rehevähkö korpi pysäköintipaikan Salmenkalliontien<br />
itäpuolella<br />
Salmenkallion pohjoispuoleiseen lahteen virtaavan<br />
puron yhteydessä tien itäpuolella on rehevähkö<br />
ruoho- ja heinäkorpi, jonka rahka- ja<br />
karhunsammaleinen pinta on paikoin epäyhtenäinen.<br />
Puustoa on harvennettu niin, että kohteen<br />
olemus on melko avara järeähköstä 100-120-<br />
vuotiaasta kuusipuustosta huolimatta. Kuusen<br />
lisäksi sillä kasvaa hieskoivua. Kasvilajistossa ei<br />
ole yllätyksiä vaan lajisto on alueelle tyypillistä:<br />
mm.<br />
metsäkortetta<br />
nuokkuhelmikkää<br />
käenkaalta<br />
lillukkaa<br />
lehtovirmajuurta<br />
metsäimarretta<br />
tesmaa<br />
mustikkaa<br />
puolukkaa<br />
harmaasaraa<br />
pallosaraa<br />
Kohde on luokiteltu metsäluonnon muuksi arvokkaaksi<br />
elinympäristöksi.<br />
64. Puro ja rehevää korpea Salmenkalliontien<br />
itäpuolelta Hervantajärvelle<br />
Pari sataa metriä Salmenkalliontien itäpuolelta<br />
virtaa selkeä puro tien länsipuolelle Hervantajärveen,<br />
mutta puro saa vesiä aina Makkarajärveltä<br />
saakka. Puron varrella on reheviä ja luhtaisia<br />
ruoho- ja heinäkorpia. Tien itäpuolella pääpuulajina<br />
on 80-90-vuotias hieskoivu, mikä vaihettuu<br />
100-120-vuotiaaseen kuuseen tien länsipuolella.<br />
Muuta puustoa ovat mm. harmaa- ja tervaleppä.<br />
Pensaista puron varrella esiintyy tuttuun tyyliin<br />
vadelmaa, virpapajua, korpipaatsamaa, koiranheittä<br />
ja taikinamarjaa. Puron varren soistumien<br />
pääsammalsuku on rahkasammaleet, mutta<br />
paikoin joukossa kasvaa runsaastikin lehväsammalia,<br />
jotka runsaana esiintyessään ilmentävät<br />
ravinteisuutta. Luhtarantojen kasvillisuutta ovat<br />
mm.<br />
vehka (Calla palustris)<br />
luhtakurjenjalka<br />
korpikastikka<br />
luhtakastikka<br />
terttualpi<br />
suo-orvokki<br />
lehtovirmajuuri<br />
korpikaisla<br />
pallosara<br />
pullosara<br />
rentukka<br />
korpi-imarre<br />
4. Eliöstö- ja biotooppiselvitys<br />
47
Change language