Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Sen levinneisyys kattaa lähes koko Suomen aina<br />
Rovaniemen korkeudelle asti, mutta valtakunnallisesti<br />
harvinaisena. Joitakin yksittäisiä esiintymiä<br />
on Inarin Lapissa saakka. Selvitysalueella sitä<br />
kasvaa Karjusaaren uimarannan kaakkoispuoleisella<br />
mäellä.<br />
Mäntykukka eroaa metsänpohjan muusta kasvillisuudesta<br />
selkeästi jo värityksen perusteella.<br />
Loisena se ei yhteytä eikä sillä näin ollen ole<br />
viherhiukkasia. Laji on nimensä mukaan useimmiten<br />
männyn juuristossa elävä loinen, joka sienirihmaston<br />
välityksellä saa ravintonsa puulta.<br />
Laji on eteläinen ja jo <strong>Tampereen</strong> seudulla kohtalaisen<br />
harvinainen eikä sitä juurikaan tapaa enää<br />
Kuopiota pohjoisempana. Yleensä sitä tapaa vain<br />
muutaman yksilön esiintyminä ja niin myös selvitysalueellakin,<br />
jonka ainoat tunnetut mäntykukat<br />
kasvavat Majarannan itäpuolelle ja pohjoisessa<br />
Etuhaanpuistossa.<br />
Tuoreet ja lehtomaiset kankaat<br />
Selvitysalueella tyypillisesti tuoreilla kankailla<br />
esiintyviä harvinaisehkoja lajeja ovat keltatalvikki<br />
ja mäntykukka, mutta mäntykukkaa tapaa<br />
myös lehtomaisilla kankailla. Lajit on esitelty kuivien<br />
kankaitten yhteydessä.<br />
Kuivat lehdot<br />
Selvitysalueella esiintyvää kuiville lehdoille tyypillistä<br />
harvinaisehkoa lajistoa ovat metsälehmus,<br />
metsävirna, näsiä, mäkilehtoluste ja jalkasara.<br />
Kaikki nämä lajit ovat tyypillisiä myös tuoreille<br />
lehdoille. Näsiää kasvaa jopa kosteissa lehdoissa<br />
ja lehtokorvissa. Mäkilehtolustetta, metsävirnaa<br />
ja metsälehmusta kasvaa myös lehtomaisilla<br />
kankailla sekä metsävirnaa ja metsälehmusta<br />
myös tuoreilla kankailla.<br />
Metsälehmus kasvaa yleisimmillään Etelä-Hämeen<br />
lehtokeskittymän tienoilla, vaikka kohtalaisesti<br />
sielläkin. Suomessa sitä kasvaa aina<br />
Iisalmen korkeudelle asti lukuun ottamatta Pohjanmaata.<br />
Selvitysalueella lehmuksia kasvaa<br />
koko alueella siellä täällä, mutta jonkinlainen keskittymä<br />
on pohjoisessa Santenin tehtaan länsipuolen<br />
lehtoisella alueella.<br />
Metsävirnaa kasvaa runsaimmin Ahvenanmaalla<br />
sekä Manner-Suomessa Etelä-Hämeen lehtokeskuksen<br />
paikkeilla, mutta sielläkin kohtalaisen<br />
harvinaisena. Sitä löytyy harvinaisena aina Oulun<br />
maakunnan etelärajoille asti. Laji vaatii kasvuolosuhteiltaan<br />
kohtalaista valoisuutta ja selvitysalueellakin<br />
metsävirnat kasvavat Majarannan ja<br />
Neliapilan välisellä osuudella mäkien rinteillä.<br />
Myrkyllinen näsiä kuuluu lajeihin, joka kukkii keväällä<br />
ennen lehtien puhkeamista. Näsiän kaikki<br />
osat ovat myrkyllisiä ja herkimmille jo pelkkä<br />
koskettelu saa ihon punoittamaan ja kourallinen<br />
marjoja tappaa jo suuren nisäkkään. Se on myös<br />
kalkinsuosija. Näsiää esiintyy runsaimmin Etelä-Hämeen<br />
lehtokeskuksessa välillä Tampere-<br />
Pälkäne sekä Pohjois-Karjala-Kajaani-akselilla<br />
ja Sodankylän paikkeilla, mutta kuitenkin aika<br />
harvakseltaan. Lajia esiintyy siis aivan pohjoisinta<br />
Suomea myöten, mutta em. “keskittymien”<br />
ulkopuolella harvinaisena. Selvitysalueella näsiää<br />
kasvaa siellä täällä lehtoisilla ja lehtomaisilla<br />
alueilla.<br />
Mäkilehtolusteen esiintyminen on keskittynyt<br />
Etelä-Hämeen lehtokeskuksen alueelle, jonka<br />
ulkopuolella se harvinaistuu jyrkästi. Tampereella<br />
laji alkaa olla pohjoisimmillaan. Kuitenkin<br />
yksittäisiä esiintymiä on pitkin etelärannikkoa ja<br />
pohjoisimmat Pohjois-Karjalan eliömaakunnan<br />
alueella. Mäkilehtoluste vaatii kasvuolosuhteiltaan<br />
ravinteisuuden ohella valoa. Ehkä siksi sitä<br />
selvitysalueellakin kasvaa pääasiassa etelään<br />
päin suuntautuvilla puustoltaan avarilla rinteillä.<br />
Toisinaan mäkilehtolusteen näkee lisääntyneen<br />
”räjähdysmäisesti” tuoreilla metsäaukeilla. Selvitysalueella<br />
mäkilehtolustetta kasvaa laajimpana<br />
kasvustona Salinintien rinteellä, Santenin tehtaan<br />
länsipuolella sekä Finnwearin tehtaan itäpuolella.<br />
Jalkasara on valtakunnallisesti harvinainen laji,<br />
jonka esiintymisessä on keskittymä Etelä-Hämeessä,<br />
josta laji löydettiin vasta joskus 1920-luvulla.<br />
<strong>Tampereen</strong> esiintymät ovat aiemmin olleet<br />
jopa Helsingin kasviharrastajien tutkimusretkien<br />
kohteena. Lajia esiintyy alueella Kokemäenjoen<br />
varrelta, Nokian, <strong>Tampereen</strong> ja Lahden kautta<br />
Helsingin pohjoispuolelle ja edelleen Kaakkois-<br />
Suomeen. Sen kasvuympäristöä ovat pääasiassa<br />
rinteillä olevat lehtomaiset kankaat, mutta<br />
4. Eliöstö- ja biotooppiselvitys<br />
59
Change language