Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
17. Rehevähkö korpi Lorunkorvelle<br />
<strong>Rusko</strong>nperän pelloilta johtaa pitkälle Kangasalan<br />
suuntaan keskiravinteinen ruohoinen korpijuotti<br />
vaihettuen Kangasalan puolella rämeeksi. Paikoin<br />
juotin peittää paksultikin rahkasammaleinen<br />
kerros. Juotin reunamilta on puustoa harvennettu,<br />
mutta olemassa oleva puusto on iältään 60-100-<br />
vuotiasta. Sillä kasvaa harmaa- ja tervaleppää<br />
(Alnus glutinosa), hieskoivua, kuusta ja haapaa.<br />
Koivua ja kuusta on myös maapuina. Paikoin virpapaju<br />
ja raita muodostavat tiheikköjä.<br />
Kenttäkasvilajistoa ovat<br />
luhtakurjenjalka<br />
metsäkorte<br />
terttualpi<br />
järvikorte<br />
korpikastikka<br />
korpikaisla<br />
raate<br />
Kohde on metsäluonnon muu arvokas elinympäristö.<br />
18. Siirtolohkare/ -lohkareikko Lorunkorvessa<br />
Aivan edellisen korpijuotin (numero 17) ”rannalla”<br />
kohoaa mukavan kokoinen siirtolohkare ympärillään<br />
joitakin pienempiä lohkareita isojen 80-100-<br />
vuotiaiden kuusten katveessa. Kuusten joukossa<br />
kasvaa rauduskoivua ja pihlajaa.<br />
Lohkareiden päällyskasvistoa ovat mm.<br />
puolukka<br />
metsäimarre<br />
metsätähti<br />
kallioimarre<br />
karvakiviyrtti (Woodsia ilvensis)<br />
metsälauha<br />
Lohkareilla kasvaa runsaasti erilaisia sammalia:<br />
mm. karhunsammalta (Polytrichum sp.) ja isokorallisammal<br />
(Ptilidium ciliare). Kohde on säilynyt<br />
luonnontilaisen kaltaisessa tilassaan ja on mahdollinen<br />
metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö.<br />
19. Siirtolohkare <strong>Rusko</strong>nperän koillispuolella<br />
<strong>Rusko</strong>nperän teollisuusalueen ja peltojen koillis-itäpuolella<br />
on rinteellä mukavan kokoinen<br />
siirtolohkare seuranaan muutamia pienempiä<br />
lohkareita. Metsä ympärillä on järeää 80-100-<br />
vuotiasta kuusta ja joitakin mäntyjä sekä joukossa<br />
myös nuorempaa kuusta ja pihlajaa. Lohkareilla<br />
kasvaa ravinteisten paikkojen metsäimarretta ja<br />
käenkaalta sekä kallioimarretta, puolukkaa ja kalliokieloa.<br />
Muuten lohkareet ovat seinä- ja metsäkerrossammaleen<br />
peitossa. Lohkareikko sijaitsee<br />
lähes luonnontilaisesti varjoisassa ja kosteahkossa<br />
paikassa ja on mahdollinen metsäluonnon erityisen<br />
tärkeä elinympäristö.<br />
20. Jyrkänne ja sen alainen lehto Polunmäellä<br />
Polunmäen itäreunalla on näyttävän oloinen jyrkänne,<br />
joka parhaimmillaan nousee lähes pystysuorana<br />
seinämänä 9-11 metriä. Jyrkänteen<br />
alla on sinivuokko-käenkaali- ja käenkaali-metsäimarretyypin<br />
lehtolaikku. Jyrkännettä varjostaa<br />
järeähkö 60-80 vuotta vanha kuusikko. Lehtolaikulla<br />
puustoa ovat kuusen ohella rauduskoivu,<br />
harmaaleppä ja pihlaja. Pensaskerrosta edustavat<br />
taikinamarja ja koiranheisi (Viburnum opulus).<br />
Niin jyrkänteen kuin lehtolaikunkin kasvilajisto ilmentää<br />
ravinteista kasvupohjaa. Kalliolla kasvaa<br />
mm. käenkaalta, haurasloikkoa (Cystopteris fragilis),<br />
metsä- ja kallioimarretta.<br />
Lehtolaikun lajistoa ovat mm.<br />
mustakonnanmarja<br />
lehtoimikkä<br />
kevätlinnunherne<br />
sinivuokko<br />
käenkaali<br />
metsäimarre<br />
lehto-orvokki<br />
sudenmarja<br />
kielo<br />
Sammalista lehtolaikulla kasvaa ravinteisuutta<br />
osoittavaa metsäliekosammalta. Jyrkänne on<br />
luokiteltavissa mahdolliseksi metsäluonnon erityisen<br />
tärkeäksi elinympäristöksi ja lehtolaikku metsäluonnon<br />
muuksi arvokkaaksi elinympäristöksi.<br />
Kohteet muodostavat mukavan kokonaisuuden.<br />
4. Eliöstö- ja biotooppiselvitys<br />
33
Change language