Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
3.3.2. Selvitysalueen korkeussuhteet<br />
3.3.3. Kaltevuudet<br />
Selvitysalue kuuluu Särkijärvi – Hervannan moreeniselänteeseen,<br />
joka toimii merkittävänä <strong>maisema</strong>n<br />
lakialueena. Alueen korkein kohta on noin<br />
154 metriä jyrkästi Hervantajärvestä nousevalla<br />
Viitastenperän kalliolla. Korkeuseroa Hervantajärven<br />
pintaan kertyy lähes 40 metriä.<br />
Yleisesti ottaen selvitysalueen maastoa voisi<br />
luonnehtia huomattavan vaihtelevaksi ja pienipiirteiseksi.<br />
Selvitysalueen läpi kulkevan alueellisen päävedenjakajan<br />
tuntumaan sijoittuvat korkeimmat<br />
huiput. Kulkijalle vedenjakaja-alueen maasto<br />
näyttäytyy koko ajan vaihtelevana monine huippuineen,<br />
laaksoineen ja jyrkänteineen. Vedenjakaja-alueella<br />
korkeudet vaihtelevat 126 metristä<br />
154 metriin.<br />
Rinteiden kaltevuudet ovat tärkeitä huomioon<br />
otettavia asioita eri maankäyttömuotoja sijoitettaessa.<br />
Rinteiden kaltevuuksien kasvaessa<br />
myös rakennuskustannukset suurenevat. Rakennusteknisesti<br />
hankaliksi katsotaan alueet, joissa<br />
rinteen kaltevuudet ovat yli 1:4. Rinnealueille<br />
rakennettaessa aiheutetaan muutoksia alueen<br />
vesisuhteisiin. Lisäksi rinteiden eroosioherkkyys<br />
suurenee rakentamisen ja siitä seuraavan veden<br />
pidättämiskyvyn heikkenemisen myötä.<br />
Selvityksessä jyrkiksi rinteiksi luokiteltiin yli 1:5<br />
kaltevuuksien rinteet, loiviksi 1:10-1:5 olevat<br />
rinteet. (Liite 1) Jyrkkiä rinteitä löytyy erityisesti<br />
alueelliselta vedenjakaja-alueelta, jossa esiintyy<br />
lukuisia <strong>maisema</strong>tilaa rajaavia jyrkänteitä. Maankaatopaikan<br />
reunat ovat paikoin myös jyrkkiä.<br />
Vedenjakaja-alueen länsipuolella maasto on tasaisempaa.<br />
Selvitysalueen puoleiset Hervantajärven<br />
rannat nousevat järvestä paikoitellen<br />
kuitenkin jyrkästi. Jyrkkiä ranta-alueita löytyy<br />
Viitastenperän lisäksi uimarannan luoteen puoleiselta<br />
rannalta sekä Hervantajärven kapean<br />
keskivaiheen länsipuolella olevalta ranta-alueelta.<br />
Päävedenjakajan alue rajautuu koillisessa monin<br />
paikoin jyrkäntein <strong>Rusko</strong>n alavampaan ja tasaisempaan<br />
murroslaaksoon. <strong>Rusko</strong>n alueella korkeusvaihtelut<br />
ovat vähäisiä ja korkeudet liikkuvat<br />
noin 110 metrissä.<br />
Vedenjakaja-alueelle sijoittuva maankaatopaikka<br />
on korkeussuhteiltaan oma lukunsa. Se erottuu<br />
selvästi ympäröivästä maastorakenteesta. Korkeimmillaan<br />
se nousee 146 metriin.<br />
Kuva 2. Selvitysalueen maasto on korkeussuhteiltaan<br />
hyvin vaihtelevaa, jyrkänteitä esiintyy runsaasti.<br />
Kuvassa Polunmäen koilliseen suuntautuva<br />
jyrkänne.<br />
3. Eloton luonnonympäristö<br />
17
Change language