Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Metsälain huomioimat elinympäristöt<br />
1. Lehto Kauhakorventien varrella<br />
Kauhakorventien varrella kahden kukkulan välisessä<br />
notkelmassa sijaitsee sinivuokko-lillukka(-käenkaali)<br />
-tyypin kuivahko lehtolaikku. Sen<br />
puustoa ovat kuusi ja melko järeät haavat. Pensaskerroksessa<br />
kasvavat pihlaja (Sorbus aucubaria)<br />
ja tuomi (Prunus padus).<br />
Kenttäkerroksen lajistoa ovat mm.<br />
sinivuokko (Hepatica nobilis)<br />
käenkaali (Oxalis acetosella)<br />
lillukka (Rubus saxatilis)<br />
mustakonnanmarja (Actaea spicata)<br />
nuokkuhelmikkä (Melica nutans)<br />
metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum)<br />
sudenmarja (Paris quadrifolia)<br />
metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris)<br />
puolukka (Vaccinium vitis.idaea)<br />
jalkasara (Carex pediformis)<br />
Itäpuolella olevalla kalliolla kasvaa todella runsaasti<br />
lehtomaisuutta ilmentävää lehtoarhoa (Moehringis<br />
trinervia) ja kivikkoalvejuurta (Dryopteris<br />
fi lix-mas) sekä pensaista taikinamarjaa (Ribes alpinum).<br />
Kohde on järeän puuston ansiosta viileän<br />
varjoisa ja kaiken kaikkiaan luonnontilaisen kaltainen,<br />
joten se luokitellaan mahdolliseksi metsäluonnon<br />
erityisen tärkeäksi elinympäristöksi.<br />
2. Lehto Niittyhaankadun varrella<br />
Niittyhaankadun ja Santenin tehdasalueen kulmauksessa,<br />
osittain tehdasalueella sijaitsee oikein<br />
edustavan oloinen lähinnä tuoretta sinivuokkometsäimarre-(lillukka)-<br />
ja sinivuokko-lehtoimikkätyypin<br />
lehtoa. Paikoin kasvillisuustyyppi vaihettuu<br />
kuivemmilla paikoilla lillukka-nuokkuhelmikkä- ja<br />
metsäkurjenpolvi-nuokkuhelmikkä-tyyppiin sekä<br />
tehtaan puoleisella rinteellä jopa tuoreen lehdon<br />
lehto-orvokki-lehtoimikkä-tyyppiin. Puusto<br />
on kohteella suurelta osin melko järeää ja lehtipuuvaltaista<br />
käsittäen kuusta, haapaa (Populus<br />
tremula), rauduskoivua ja pihlajaa, mikä tekee<br />
paikasta paikoin melko suljetun ja varjoisan. Pensaskerrosta<br />
edustavat tuomi, taikinamarja, vadelma<br />
(Rubus idaeus), pihlaja ja näsiä (Daphne<br />
mezereum), mutta myöskin pienet koivut. Paikoin<br />
tuomi muodostaa läpikäymättömiä pensaikkoja.<br />
Kenttäkasvilajisto on lehtoisuudessaan edustava<br />
kasvaen mm.<br />
lehto-orvokkia (Viola mirabilis)<br />
lehtoimikkää (Pulmonaria obscura)<br />
sinivuokkoa<br />
metsäimarretta<br />
lillukkaa<br />
tesmaa (Milium effusum)<br />
vuohenputkea (Aegopodium podagraria)<br />
käenkaalta<br />
lehtonurmikkaa (Poa nemoreum)<br />
sudenmarjaa<br />
jalkasaraa<br />
kieloa (Convallaria majalis)<br />
mustakonnanmarjaa<br />
nuokkuhelmikkää<br />
pikkutalvikkia (Pyrola minor)<br />
Kohde on lähes luonnontilaisena ja paikoin luonnontilaisen<br />
kaltaisena mahdollinen metsäluonnon<br />
erityisen tärkeä elinympäristö.<br />
3. Siirtolohkare Etuhaanpuistossa<br />
Etuhaanpuistoon suuntautuvalla myrskyn harventamalla<br />
kuusikkorinteellä jököttää kohtalaisen<br />
mukavan kokoinen siirtolohkare. Harva puusto<br />
lohkareen ympärillä on kuusta. Lohkareella kasvaa<br />
tuomi, pihlaja, vadelma ja taikinamarja sekä<br />
kenttäkerroksen metsäimarre, metsäalvejuuri<br />
(Dryopteris carthusiana), maitohorsma (Epilobium<br />
angustifolium), käenkaali ja kalliokielo (Polygonatum<br />
odoratum). Pohjakerrosta edustavat<br />
seinä- ja metsäkerrossammal (Hylocomium<br />
splendens). Harventuneen puuston ja lahopuun<br />
puutteen vuoksi kohde kuuluu metsäluonnon<br />
muihin arvokkaisiin elinympäristöihin.<br />
4. Eliöstö- ja biotooppiselvitys<br />
27
Change language