10.09.2014 Views

Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki

Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki

Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

31. Louhikko Makkarajärven itäpuolella Kangasalan<br />

rajalla<br />

Koilliseen suuntautuvalla notkorinteellä on pienialainen<br />

jääkauden muodostama louhikko hioutuneine<br />

kivineen. Itse louhikko on avoin, mutta<br />

sitä ympäröi nuori metsä, jossa kasvaa kuusta<br />

ja hieskoivua. Jokunen kelokin on vielä pystyssä.<br />

Rahkasammaleisuus kivien välissä osoittaa<br />

pohjan olevan kostea. Itse kivillä kasvaa poronjäkälää,<br />

torvijäkäliä ja sammalista kalliokarstasammalta<br />

ja karhunsammalta. Kenttäkasvilajisto<br />

on niukkaa koostuen vain metsälauhasta, metsäalvejuuresta,<br />

puolukasta ja mustikasta. Nuoresta<br />

metsästä huolimatta kohteen erityislaatuiset olosuhteet<br />

ovat luonnontilaisen kaltaiset ja siksi kohde<br />

on luokiteltavissa mahdolliseksi metsäluonnon<br />

erityisen tärkeäksi elinympäristöksi.<br />

32. Hieskoivukorpi Makkarajärven itäpuolella<br />

Hieskoivun lisäksi tällä kohteella kasvaa kuusta,<br />

virpapajua, raitaa ja mäntyä. Hieskoivun osuuden<br />

suuruus on silmiinpistävää, vaikkakin suon<br />

keskiosat ovat melko harvapuustoisia niin, että<br />

kohteesta voi puhua vähäpuustoisena suona. Se<br />

on luokiteltavissa keskiravinteiseksi ruohoiseksi<br />

heinäkorveksi/varsinaiseksi sarakorveksi.<br />

Lajistoa ovat saroista<br />

pullosara<br />

harmaasara<br />

pallosara<br />

jokapaikansara<br />

sekä muista lajeista<br />

korpikastikka<br />

luhtakurjenjalka<br />

terttualpi<br />

Ojittamattomana ja luonnontilaisena kohde on<br />

mahdollinen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö.<br />

33.Jäkälikkökallio Makkarajärveltä itään<br />

paahteisen ja kuivan. Puustoon kuuluvat mänty,<br />

kuusi ja rauduskoivu. Kenttäkasvilajisto on tavan<br />

mukaan niukkaa ja siihen kuuluvat puolukka,<br />

kangasmaitikka, metsäkastikka (Calamagrostis<br />

arundinacea) ja metsälauha. Pohjakerroksen<br />

muodostavat tutut poronjäkälät, karhunsammal,<br />

seinäsammal ja kynsisammal. Luonnontilaisen<br />

kaltaisena kohde on mahdollinen metsäluonnon<br />

erityisen tärkeä elinympäristö.<br />

34. Jäkälikkökallio Makkarajärven koillispuolella<br />

Makkarajärven maisemissa sijaitsee komealla<br />

näköalapaikalla jyrkkäpiirteinen jäkälikkökallio,<br />

joka ei kuitenkaan ole aivan niitä karuimpia ja kuivimpia<br />

alueella. Ehkä vähän paremmasta ravintotilanteesta<br />

kielii myös se, että puustoon kuuluu<br />

männyn ohella haapaa ja kuusta ja että puusto<br />

on tiheämpää. Tosin osa puustosta näyttäisi olevan<br />

kitukasvuista. Iältään puusto on 60-80-vuotiasta.<br />

Tyypillisesti kenttäkasvilajisto on niukkaa<br />

koostuen lähinnä kanervasta, kangasmaitikasta<br />

ja puolukasta. Jäkälälajisto koostuu poronjäkälistä<br />

ja muista Cladonia-suvun lajeista. Joka tapauksessa<br />

kohde on mahdollinen metsäluonnon<br />

erityisen tärkeä elinympäristö.<br />

35. Jäkälikkökallio Makkarajärven kaakkoispuolella<br />

Myös Makkarajärven kaakkoispuolella sijaitseva<br />

jäkälikkökallio kuuluu tässä huomioitaviin kohteisiin.<br />

Kohde on tyypiltään edellisen (numero 34)<br />

kaltainen, mutta sen puusto ei ole yhtä tiheää ja<br />

se on vanhempaa ja mäntyvaltaisempaa - osa<br />

männyistä on ns. lakkapäämäntyjä. Männikön<br />

ikä on 100-120 vuotta. Lisäksi kohde on topografi<br />

altaan huomattavasti vaatimattomampi kuin<br />

numerolla 34 oleva kohde, vaikkakin teräväsärmäisempi.<br />

Kallion kasvillisuus on myös hieman<br />

kulunut, mutta se on silti luokiteltavissa mahdolliseksi<br />

metsäluonnon erityisen tärkeäksi elinympäristöksi.<br />

Makkarajärveltä itään maaston muodot muuttuvat<br />

melko jyrkkäpiirteisiksi ja järven itäpään<br />

kanjonin reunamilla sijaitsee jäkälikkökallio. Kallio<br />

viettää jyrkähkösti lounaiseen. Sillä kasvava<br />

puusto on harvaa, mikä tekee kohteesta melko<br />

4. Eliöstö- ja biotooppiselvitys<br />

37

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!