Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
31. Louhikko Makkarajärven itäpuolella Kangasalan<br />
rajalla<br />
Koilliseen suuntautuvalla notkorinteellä on pienialainen<br />
jääkauden muodostama louhikko hioutuneine<br />
kivineen. Itse louhikko on avoin, mutta<br />
sitä ympäröi nuori metsä, jossa kasvaa kuusta<br />
ja hieskoivua. Jokunen kelokin on vielä pystyssä.<br />
Rahkasammaleisuus kivien välissä osoittaa<br />
pohjan olevan kostea. Itse kivillä kasvaa poronjäkälää,<br />
torvijäkäliä ja sammalista kalliokarstasammalta<br />
ja karhunsammalta. Kenttäkasvilajisto<br />
on niukkaa koostuen vain metsälauhasta, metsäalvejuuresta,<br />
puolukasta ja mustikasta. Nuoresta<br />
metsästä huolimatta kohteen erityislaatuiset olosuhteet<br />
ovat luonnontilaisen kaltaiset ja siksi kohde<br />
on luokiteltavissa mahdolliseksi metsäluonnon<br />
erityisen tärkeäksi elinympäristöksi.<br />
32. Hieskoivukorpi Makkarajärven itäpuolella<br />
Hieskoivun lisäksi tällä kohteella kasvaa kuusta,<br />
virpapajua, raitaa ja mäntyä. Hieskoivun osuuden<br />
suuruus on silmiinpistävää, vaikkakin suon<br />
keskiosat ovat melko harvapuustoisia niin, että<br />
kohteesta voi puhua vähäpuustoisena suona. Se<br />
on luokiteltavissa keskiravinteiseksi ruohoiseksi<br />
heinäkorveksi/varsinaiseksi sarakorveksi.<br />
Lajistoa ovat saroista<br />
pullosara<br />
harmaasara<br />
pallosara<br />
jokapaikansara<br />
sekä muista lajeista<br />
korpikastikka<br />
luhtakurjenjalka<br />
terttualpi<br />
Ojittamattomana ja luonnontilaisena kohde on<br />
mahdollinen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö.<br />
33.Jäkälikkökallio Makkarajärveltä itään<br />
paahteisen ja kuivan. Puustoon kuuluvat mänty,<br />
kuusi ja rauduskoivu. Kenttäkasvilajisto on tavan<br />
mukaan niukkaa ja siihen kuuluvat puolukka,<br />
kangasmaitikka, metsäkastikka (Calamagrostis<br />
arundinacea) ja metsälauha. Pohjakerroksen<br />
muodostavat tutut poronjäkälät, karhunsammal,<br />
seinäsammal ja kynsisammal. Luonnontilaisen<br />
kaltaisena kohde on mahdollinen metsäluonnon<br />
erityisen tärkeä elinympäristö.<br />
34. Jäkälikkökallio Makkarajärven koillispuolella<br />
Makkarajärven maisemissa sijaitsee komealla<br />
näköalapaikalla jyrkkäpiirteinen jäkälikkökallio,<br />
joka ei kuitenkaan ole aivan niitä karuimpia ja kuivimpia<br />
alueella. Ehkä vähän paremmasta ravintotilanteesta<br />
kielii myös se, että puustoon kuuluu<br />
männyn ohella haapaa ja kuusta ja että puusto<br />
on tiheämpää. Tosin osa puustosta näyttäisi olevan<br />
kitukasvuista. Iältään puusto on 60-80-vuotiasta.<br />
Tyypillisesti kenttäkasvilajisto on niukkaa<br />
koostuen lähinnä kanervasta, kangasmaitikasta<br />
ja puolukasta. Jäkälälajisto koostuu poronjäkälistä<br />
ja muista Cladonia-suvun lajeista. Joka tapauksessa<br />
kohde on mahdollinen metsäluonnon<br />
erityisen tärkeä elinympäristö.<br />
35. Jäkälikkökallio Makkarajärven kaakkoispuolella<br />
Myös Makkarajärven kaakkoispuolella sijaitseva<br />
jäkälikkökallio kuuluu tässä huomioitaviin kohteisiin.<br />
Kohde on tyypiltään edellisen (numero 34)<br />
kaltainen, mutta sen puusto ei ole yhtä tiheää ja<br />
se on vanhempaa ja mäntyvaltaisempaa - osa<br />
männyistä on ns. lakkapäämäntyjä. Männikön<br />
ikä on 100-120 vuotta. Lisäksi kohde on topografi<br />
altaan huomattavasti vaatimattomampi kuin<br />
numerolla 34 oleva kohde, vaikkakin teräväsärmäisempi.<br />
Kallion kasvillisuus on myös hieman<br />
kulunut, mutta se on silti luokiteltavissa mahdolliseksi<br />
metsäluonnon erityisen tärkeäksi elinympäristöksi.<br />
Makkarajärveltä itään maaston muodot muuttuvat<br />
melko jyrkkäpiirteisiksi ja järven itäpään<br />
kanjonin reunamilla sijaitsee jäkälikkökallio. Kallio<br />
viettää jyrkähkösti lounaiseen. Sillä kasvava<br />
puusto on harvaa, mikä tekee kohteesta melko<br />
4. Eliöstö- ja biotooppiselvitys<br />
37