Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
4. Eliöstö- ja biotooppiselvitys<br />
4.1. Selvitysalueen biotoopeista<br />
4.1.1. Puusto ja kangasmaan kasvupaikkatyypit<br />
Selvitysalueen metsät ovat puustoltaan keskimäärin<br />
melko iäkkäitä, vaikka toisaalta erityisesti<br />
yksityismaiden metsiä on käsitelty voimaperäisesti<br />
(liite 2). Tosin yksityismaita selvitysalueella<br />
on vähän. Ilmeisesti viimeisin suurempi metsänkaato<br />
on tehty maanläjityspaikan koillispuoleisella<br />
yksityismaakuviolla. Nuorta hyvässä kasvuvauhdissa<br />
olevaa metsää on laajimmin maanläjityspaikan<br />
ja <strong>Rusko</strong>nperän välisellä alueella sekä<br />
Makkarajärven länsi-lounaispuolella. Yhtenäisimmät<br />
vanhojen metsien alueet ovat vyöhykkeellä<br />
Salmenkalliontien itäpuolelta aina selvitysalueen<br />
länsipäähän, Makkarajärven kaakkoispuolelta<br />
maanläjityspaikalle sekä <strong>Rusko</strong>n teollisuusalueen<br />
reunamilla <strong>Rusko</strong>nperältä Hervannantielle<br />
ja Etuhaanpuistoon saakka. Puustoltaan vanhimmat<br />
metsälaikut ovat ehtineet jo yli 140 vuoden<br />
ikään ja ne ovat pääasiassa männikköisiä alueita;<br />
näitä ovat kalliot Viitastenperällä, Makkarajärven<br />
luoteispuolella, maanläjityspaikan koillispuolella<br />
sekä aivan selvitysalueen koilliskulmassa. Maanläjityspaikan<br />
eteläpuolella olevassa kanjonissa<br />
kasvaa yli 140-vuotias rauduskoivikko (Betula<br />
pendula). Salmenkalliontien itäpuolelta aivan selvitysalueen<br />
länsipäähän ulottuu yhtenäinen 100-<br />
120 vuotta vanha kuusikko (Picea abies).<br />
Suurin osa vanhoista metsistä kasvaa pääpuulajina<br />
kuusta, mutta joillakin karuimmilla paikoilla<br />
myös mäntyä (Pinus sylvestris). Vanhaa hieskoivikkoa<br />
(Betula pubescens) kasvaa Hervantajärven<br />
rantamilla Majarannassa, Neliapilassa sekä<br />
joillakin laikuilla <strong>Rusko</strong>nperän koillispuolella. Vanhaa<br />
rauduskoivikkoa kasvaa kahdessa kanjonissa<br />
Makkarajärven ja maanläjityspaikan välillä.<br />
Luonnollisesti kosteat ja ravinteiset notkelmat,<br />
painanteet ja rinteet kasvavat useimmiten sukkession<br />
loppuvaiheen kuusta vaihettuen kuivemmilla<br />
mäillä ja karuilla paikoilla männyksi. Lehtipuustoa<br />
kasvaa ympäristöään enemmän pioneerina tuoreilla<br />
hakkuuaukoilla, suon reunamilla, entisellä<br />
pellolla, korvissa tai missä muutoin sitä on tarkoituksellisesti<br />
suosittu. Lehtipuuvaltaisissa metsiköissä<br />
pääpuulajina on raudus- tai kosteikoilla<br />
hieskoivu. Vanhojen metsien merkitys uhanalaiselle<br />
eliöstölle on suuri; viidesosa uhanalaisista<br />
lajeista on jollakin tavoin riippuvainen vanhoista<br />
metsistä. Tässä mielessa merkityksellisimpiä<br />
ovat lahopuuta sisältävät luonnontilaisimmat vanhat<br />
metsät, jotka siten toimivat avainbiotooppeina<br />
luokassa ”muu metsäluonnon arvokas elinympäristö”.<br />
Selvitysalueen kasvupaikkatyyppi on suurimmalta<br />
osaltaan tuoretta kangasta (liite 3). Tyyppi<br />
vaihettuu länteen Salmenkalliontielle tultaessa<br />
lehtomaiseksi kankaaksi ja paikoin jopa lehdoksi.<br />
Myös pohjoiseen ja koilliseen mentäessä maaperän<br />
ravinteisuus kasvaa ja kasvupaikkatyyppi<br />
vaihettuu lehtomaiseksi kankaaksi lähellä Santenin<br />
tehdasta sekä <strong>Rusko</strong>nperän peltoja. Santenin<br />
tehtaan ympäristössä ovat myös selvitysalueen<br />
rehevimmät lehdot. Myös <strong>Rusko</strong>nperän peltojen<br />
reunamilla on jonkin verran lehtoja. Näiden alueiden<br />
lehtomaisuus johtunee osittain hienoista<br />
maalajitteista, joista Salmenkalliontien, Santenin<br />
tehtaan ja <strong>Rusko</strong>nperän peltojen ympäristössä<br />
esiintyy savea sekä hiesua. <strong>Rusko</strong>nperän pelloilta<br />
edelleen koilliseen kasvupaikkatyyppi vaihettuu<br />
jälleen tuoreeksi kankaaksi. Mitä ilmeisimmin<br />
<strong>Rusko</strong>n teollisuusalue on sijoittunut alueen rehevimmälle<br />
osalle. Luonnollisesti tuoretta kangasta<br />
karumpien kasvupaikkatyyppien osuus on suurin<br />
tuoretta kangasta olevan alueen sisällä Viitastenperältä<br />
Makkarajärven kautta aivan <strong>Rusko</strong>n teollisuusalueen<br />
tuntumaan.<br />
4.1.2. Pellot ja suot<br />
Selvitysalueella on soita melko runsaasti sijoittuneena<br />
tasaisesti koko alueelle (liite 3) ja ne ovat<br />
pääasiassa karuja/ karuhkoja. Paksuturpeisia<br />
niukkaravinteisia rämeitä, nevoja, korpia ja turvekankaita<br />
on eniten ylävämmällä Makkarajärvi-<strong>Rusko</strong>nperä<br />
välisellä alueella. Luonnollisesti<br />
ravinteisemmat korpijuotit sijoittuvat alueen lehtomaisten<br />
kankaitten ja lehtojen läheisyyteen:<br />
selvitysalueen länsipäähän, Santenin tehtaan<br />
ympäristöön Kauhakorventien eteläpuolelle,<br />
<strong>Rusko</strong>nperän peltojen läheisyyteen sekä Viitastenperälle.<br />
Paikoin suojuotit muodostavat pitkiä<br />
24<br />
4. Eliöstö- ja biotooppiselvitys
Change language