Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
Hervantajärvi-Rusko, maisema - Tampereen kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3.5.2. Selvitysalueen ilmasto-olot<br />
Hervantajärvi - <strong>Rusko</strong>- alueen sijainti metsäisellä<br />
moreeniselänteellä vaikuttaa myönteisesti alueen<br />
ilmasto-oloihin. Moreeni sitoo hyvin lämpöä<br />
itseensä, metsät puolestaan heikentävät tuulen<br />
vaikutusta.<br />
Selvitysalue on maastonmuodoiltaan huomattavan<br />
pienipiirteinen ja vaihteleva, jolloin rinnealueita<br />
esiintyy paljon. Lounais- ja etelärinteiden<br />
saadessa osakseen eniten lämpösäteilyä niiden<br />
paikallisilmastosta kehittyy edullisin. Selvitysalueen<br />
lämpimien rinnealueiden maalaji on lisäksi<br />
pääosin moreenia tai kalliota, jolloin näille rinteille<br />
muodostuu ideaalit ilmasto-olot. Pohjois- ja koillisrinteille<br />
lämpösäteilyä kohdistuu huomattavasti<br />
vähemmän kuin etelänpuoleisille rinteille. Laajimmat<br />
pohjoiseen suuntautuvat rinteet sijoittuvat<br />
selvitysalueella <strong>Rusko</strong>n teollisuusalueen eteläpuolelle.<br />
Alueen metsäisyyden ansiosta avoimia tuulille<br />
alttiita alueita on vähän. Hervantajärvellä tuulen<br />
nopeus suurenee. Järven rantoja peittävä kasvillisuus<br />
hidastaa kuitenkin järveltä puhaltavia tuulia.<br />
Tuulensolat<br />
Voimakkaimpia tuulensolia syntyy paikkoihin,<br />
joissa laakso on vallitsevan tuulensuunnan myötäinen.<br />
Selvitysaluetta peittävä kasvillisuus estää<br />
tällä hetkellä voimakkaiden tuulensolien muodostumisen.<br />
Ilmastoselvityksessä aluetta tarkasteltiin<br />
pääosin maastonmuotojen perusteella, jolloin<br />
tuulensolat on merkitty paikoille, joissa niitä voi<br />
syntyä kasvillisuusolojen muuttuessa. Tuulensolia<br />
saattaa kehittyä Hervantajärven uimarannalta<br />
koilliseen suuntautuvassa laaksossa sekä laaksossa,<br />
joka suuntautuu Hervantajärven rannalta<br />
Makkarajärvelle päin.<br />
Kylmän ilman painanteet<br />
Kylmän ilman painanteita syntyy jäähtyneen ilman<br />
valuessa alaspäin maaston alavimpiin kohtiin,<br />
joihin se patoutuu jäädessään esteen taakse.<br />
Yleensä tällaiset kylmän ilman painanteet ovat<br />
kooltaan pienehköjä, koska laajemmissa laaksotiloissa<br />
tuuli pääsee helpommin sekoittamaan<br />
ilmamassoja. Maaperä vaikuttaa myös osaltaan<br />
kylmän ilman painanteiden syntymiseen. Turvealueet<br />
sitovat huonosti lämpöä ja näin alueet<br />
muodostuvat usein ilmasto-oloiltaan ääreviksi.<br />
Kasvillisuus tasaa ilmasto-oloja myös kylmän ilman<br />
painanteissa.<br />
Selvityksessä kylmän ilman painanteet on esitetty<br />
ensisijaisesti maastomuotojen perusteella,<br />
sillä kasvillisuusolosuhteiden muutos saattaa aiheuttaa<br />
kylmän ilman painanteen synnyn. Maastorakenteesta<br />
johtuen selvitysalueella on<br />
runsaasti potentiaalisia kylmän ilman painanteita,<br />
joista huomattava osa on myös turvepohjaisia.<br />
Selvitysalueen pienipiirteisessä maastossa<br />
laaksonpohjille saattaa erityisesti kasvillisuuden<br />
poistamisen myötä syntyä useita kylmän ilman<br />
painanteita.<br />
Kylmän ilman virtauspaikat<br />
Kylmät ilmamassat valuvat alaspäin kapeita laakson<br />
pohjia pitkin, ellei kasvillisuus ole esteenä.<br />
Tällaisia kylmän ilman virtauspaikkoja syntyy<br />
mm. purojen/ojien kohdille. Merkittävimmät kylmän<br />
ilman virtauspaikat selvitysalueella sijaitsevat<br />
Makkarajärveltä Hervantajärvelle valuvan<br />
puron yhteydessä sekä <strong>Rusko</strong>ssa Houkanojan<br />
ympäristössä.<br />
3. Eloton luonnonympäristö<br />
23
Change language