Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja ... - Kuntoutussäätiö
Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja ... - Kuntoutussäätiö
Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja ... - Kuntoutussäätiö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
sessaan lähteä siitä, millä tasolla opiskelijoiden kielitaito on. Pääpaino<br />
opetuksessa oli suullisen kielitaidon harjoittelussa <strong>ja</strong> työelämäsuuntautuneessa<br />
sanastossa (ks. taulukot 28-30).<br />
Asiakkaissamme oli mm. suomalaisen kanssa avioituneita henkilöitä,<br />
mutta monilla oli niukasti yhteyksiä suomalaisiin. Kontaktit saattoivat olla<br />
pelkästään viranomaiskontakte<strong>ja</strong>. Kun puhekumppane<strong>ja</strong> ei löydy, kielikursseilla<br />
opittu<strong>ja</strong> asioita ei päästä harjoittelemaan. Kir<strong>ja</strong>kielen variantti jää<br />
puhuttua tutummaksi. Useimmat asiakkaat toivoivat opetukselta nimenomaan<br />
keskusteluharjoituksia.<br />
Valmennuksessa tuettiin ilmaisurohkeutta <strong>ja</strong> pyrittiin kasvattamaan virheiden<br />
sietokykyä: kaikki ei ehkä tule puheessa oikein, mutta viestin välittyminen<br />
riittää! Opiskelijoita rohkaistiin ilmaisemaan suoraan, ellei ollut<br />
ymmärtänyt, sekä tarkentamaan <strong>ja</strong> kysymään. Pyrittiin myös kannustamaan<br />
asiakkaita itsenäiseen kielen havainnointiin <strong>ja</strong> kielenaineksen keräämiseen<br />
kielitaidon kehittämistä silmällä pitäen.<br />
Keskusteluissa nousi esiin kotoutumisen koko problematiikka: ihmisiä<br />
ei askarruttanut vain sopivan työpaikan löytyminen, vaan edelleen pohdittiin<br />
Suomeen jäämistä – Suomesta lähtemistä sekä työnteon mielekkyyttä tilanteessa,<br />
jossa koulutusta vastaavan työn saaminen tuntui epärealistiselta <strong>ja</strong><br />
minimitoimeentulo oli taattu ilman työtäkin.<br />
Kyseiset harjoitukset pyrittiin laatimaan tilanteellisesti <strong>ja</strong> sanastollisesti<br />
työelämäsuuntaisesti <strong>ja</strong> mahdollisimman toiminnallisesti, esimerkiksi roolileikkien<br />
keinoin. Opetuksen lähtökohtana saattoi toimia esimerkiksi kuvamateriaali<br />
tai jokin tilanne. Jos jokin kielen rakenne vaikutti viestinnän<br />
kannalta tähdelliseltä, opeteltiin sitä, mutta silloinkin pääasiassa suullisesti.<br />
Työnhakuvalmennukseen osallistuivat sekä työvalmenta<strong>ja</strong>t että suomen<br />
opetta<strong>ja</strong>t. Työelämätietous <strong>ja</strong> kielenharjoittelu kulkivat rinta rinnan. Erityisesti<br />
simuloitiin työpaikkahaastattelu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> harjoiteltiin omasta ammatista <strong>ja</strong><br />
työhistoriasta kertomista. Työpaikkahaastattelut olivat monenlaisia; joissakin<br />
tapauksissa kielivaatimukset nousivat korkeammalle haastattelussa kuin<br />
varsinaisissa työtehtävissä.<br />
Helsingissä kokoontui vuonna 2003 myös kirjoitusviestinnän ryhmä<br />
muutamia kerto<strong>ja</strong>. Kirjoitusviestinnässä harjoiteltiin asiakirjoittamista, mm.<br />
virallisten kirjeiden laatimista. Perehdyttiin mm. sellaisiin kirjoitetun kielen<br />
piirteisiin kuin informaation järjestäminen, sidostaminen <strong>ja</strong> välimerkit sekä<br />
käsiteltiin sanastokysymyksiä.<br />
Espoossa, kuten Helsingissäkin, opiskeltiin kahdessa eritasoisessa ryhmässä.<br />
Toisessa ryhmässä keskityttiin kir<strong>ja</strong>llisiin taitoihin, jos tavoitetöiden<br />
tiedettiin sisältävän kir<strong>ja</strong>llisia tehtäviä. Työnhakuvaiheessa järjestettiin myös<br />
126 • Suomen kielen opetus työnhaussa <strong>ja</strong> työpaikalla
Change language