Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja ... - Kuntoutussäätiö
Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja ... - Kuntoutussäätiö
Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja ... - Kuntoutussäätiö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
yleiskielen tasoa, eikä kaikilla ole tottumusta viestien selkokielistämiseen.<br />
Suomalainen saattaa kohdentaa kieliapunsa väärään kielenainekseen: selitetään<br />
joitakin spesifejä ammattitermejä, vaikka maahanmuutta<strong>ja</strong> hyötyisi<br />
enemmän avusta perussanaston alueella. Yhdellä työpaikalla opetta<strong>ja</strong> järjesti<br />
työnanta<strong>ja</strong>n pyynnöstä selkokieltä käsittelevän tilaisuuden henkilökunnalle.<br />
Opetta<strong>ja</strong> pyrki vaikuttamaan myös siihen, että arkiseksi työkieleksi<br />
ylipäänsä valikoituisi suomi, eikä esimerkiksi englanti. Pitkällä tähtäimellä<br />
väärä kielivalinta voi kääntyä karhunpalvelukseksi maahanmuutta<strong>ja</strong>lle, koska<br />
työyhteisö tuskin pitäytyy systemaattisesti englannin kielessä esimerkiksi<br />
vapaamuotoisissa työyhteisön sosiaalisissa tilanteissa. Joka tapauksessa on<br />
harhakäsitys, että kaikki Suomeen saapuneet ulkomaalaiset osaisivat englantia.<br />
Tavoitteena on se, että maahanmuutta<strong>ja</strong> löytäisi työpaikalla keino<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
tukihenkilöitä, joiden avulla hän pystyy selviämään työssään <strong>ja</strong> osallistumaan<br />
työyhteisön aktiviteetteihin. Niinpä opetta<strong>ja</strong>lla täytyy olla herkkyyttä<br />
nähdä, milloin hän on tarpeeton. Opetta<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> työvalmenta<strong>ja</strong> eivät saa tehdä<br />
asioita asiakkaan puolesta, he eivät saa muodostua esteeksi asiakkaan integroitumiselle.<br />
8.4. Kielenoppimisesta <strong>ja</strong> oppimisvaikeuksista<br />
Joskus maahanmuutta<strong>ja</strong>lla saattaa työelämään pyrkiessään olla mielessä kielitaidon<br />
kehittäminen, mutta useimmin työ nähdään toimeentulon hankkimisen<br />
keinona. Työ voi muodostua kotoutumisen <strong>ja</strong> valtaistumisen välineeksi.<br />
Kieli toimii työkontekstissa ainoastaan viestintävälineen roolissa. Työpaikkaa<br />
ei tule siis nähdä kielikouluna, mutta kielenopetta<strong>ja</strong>lle sallittakoon työelämän<br />
tarkastelu myös kielenoppimisen näkökulmasta. Kuinka kielitaito<br />
kehittyy työelämässä?<br />
Monet meistä tuntevat ulkomaalaisia, jotka ovat esimerkiksi suomalaisen<br />
kanssa avioiduttuaan oppineet puhesuomea kotikonstein, ilman muodollista<br />
opetusta (<strong>ja</strong> myös sellaisia, joiden suomen kielen taito ei ole perheelämässä<br />
päässyt kehittymään, koska kotikieleksi on valittu jokin toinen<br />
kieli). Toisaalta on tiedossa, etteivät esimerkiksi kaikki Ruotsiin siirtolaisiksi<br />
muuttaneet suomalaiset suinkaan oppineet uuden kotimaansa kieltä. Siellä<br />
syntyi työpaikoille suomalaisia yhteisöjä, joiden keskuudesta nousi muidenkin<br />
suomalaisten asioita hoitavia arkipäivän tulkke<strong>ja</strong>. Kaikkien ei ole välttämätöntä<br />
käyttää ruotsia työpaikoilla, varsinkin jos kyseessä on suorittava, eiviestinnällinen<br />
työtehtävä. Sama ilmiö on jo havaittavissa Suomessakin<br />
työpaikoilla, joilla on useampi samaan etniseen ryhmään kuuluva työntekijä.<br />
134 • Suomen kielen opetus työnhaussa <strong>ja</strong> työpaikalla
Change language