Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja ... - Kuntoutussäätiö
Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja ... - Kuntoutussäätiö
Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja ... - Kuntoutussäätiö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
na 1996. Toiminnan yleiset periaatteet on määritelty virallisilla säädöksillä.<br />
Niiden mukaan palvelu on tarkoitettu kaikkein heikoimmassa työmarkkinaasemassa<br />
oleville asiakkaille, joilla on oikeus käyttää palvelua kolmen<br />
vuoden a<strong>ja</strong>n. Työvalmentajien asiakasmäärä on niinikään ra<strong>ja</strong>ttu – alun perin<br />
asiakasmäärä oli kuusi henkeä, nykyään kymmenen henkeä. Palvelun asiakasmäärät<br />
ovat kasvaneet tasaisesti, vaikka ne eivät edelleenkään ole kovin<br />
suuria: toiminnan alkuvaiheessa vuonna 1996 asiakkaita oli 750 henkeä,<br />
vuonna 2002 asiakkaita oli 2 460. Vuonna 2002 toiminnassa oli 129 tuetun<br />
työllistymisen yksikköä, joissa työskenteli 410 työvalmenta<strong>ja</strong>a. Nor<strong>ja</strong>n työhallinnon<br />
tilastojen mukaan vuosina 2001-2002 palvelu<strong>ja</strong> käyttäneistä 35 %<br />
oli työllistynyt avoimille työmarkkinoille koko- tai osa-aikaiseen työhön <strong>ja</strong><br />
25 % oli siirtynyt eläkkeelle. (Speljkavik ym. 2004.) Raportin tekijät katsovat,<br />
että tuetun työllistymisen palvelua on käytetty epätarkoituksenmukaisesti<br />
eläkemahdollisuuksien selvittämiseen, mikä pitäisi selvästi ra<strong>ja</strong>ta palvelun<br />
ulkopuolelle muiden asiantuntijoiden tehtäväksi (Speljkavik ym. 2005).<br />
3.4. Tuetun työllistymisen kehitys Suomessa<br />
Suomeen tuettu työllistyminen rantautui ensimmäisten EU-rahoitteisten hankkeiden<br />
mukana 1990-luvun puolivälissä. Tuolloin toimintaa kokeiltiin mm.<br />
Euroopan sosiaalirahaston Employment-yhteisöaloiteohjelman hankkeissa,<br />
joissa kohderyhmänä olivat kehitysvammaiset henkilöt, mielenterveyskuntoutu<strong>ja</strong>t<br />
<strong>ja</strong> fyysisesti vammaiset tai va<strong>ja</strong>akuntoiset henkilöt (ks. esim Työhön,<br />
elämään … 1998, Härkäpää 1998). Näiden ensimmäisten kokeilujen jälkeen<br />
toiminta tuetun työllistymisen kehittämiseksi on <strong>ja</strong>tkunut, vaikka toiminta<br />
edelleen on määrällisesti melko vähäistä. Erikseen on syytä kuitenkin mainita,<br />
että ensimmäisistä kehittämishankkeista mm. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston<br />
hanke on <strong>ja</strong>tkanut toimintaansa osana kaupungin palvelutoimintaa.<br />
Alun perin ensisi<strong>ja</strong>ssa kehitysvammaisten henkilöiden työllistymiseen<br />
keskittynyt palvelu on laajentunut myös mielenterveyskuntoutujien tuetuksi<br />
työllistymiseksi (ks. Yli-Paavalniemi 2004).<br />
Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana on kuitenkin esimerkiksi<br />
kolmannella sektorilla tapahtunut monenlaista edistymistä tuetun työllistymisen<br />
toiminnassa (ks. taulukko 13). Tuetun työllistymisen Suomen verkosto<br />
(FINSE – Finnish Network of Supported Employment) perustettiin<br />
Vatesin toimesta vuonna 1995. FINSEn jäseninä on tällä hetkellä alun<br />
toistasataa organisaatiota tai yksittäistä henkilöä. Verkoston toiminta kohdistuu<br />
ensi si<strong>ja</strong>ssa palvelujen tuottajiin <strong>ja</strong> työnantajiin erilaisten koulutustilai-<br />
41
Change language