Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja ... - Kuntoutussäätiö
Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja ... - Kuntoutussäätiö
Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja ... - Kuntoutussäätiö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3.6. Tuetun työllistymisen tulevaisuus<br />
TRADES-projektin loppuraportissa vuonna 2000 todettiin mm., että ”on vielä<br />
avoin kysymys millainen rooli uusille toimintamuodoille suomalaisessa<br />
yhteiskunnassa muodostuu” (Härkäpää ym. 2000, 74). Tällöin kyse oli tuetun<br />
työllistymisen lisäksi myös klubitalojen siirtymätyöstä <strong>ja</strong> sosiaalisista yrityksistä.<br />
Viime vuosien kehitys sosiaalisen yritystoiminnan osalta on johtanut<br />
lakiuudistuksiin, <strong>ja</strong> vaikka toiminta on vielä suhteellisen vaatimatonta voidaan<br />
olettaa, että lainsäädännöllinen poh<strong>ja</strong> luo sellaista vakautta toiminnalle<br />
että sen kehitys vauhdittuu. Myös klubitalojen määrällinen kehitys on ollut<br />
sangen ripeää – kymmenessä vuodessa Suomeen on perustettu kaikkiaan 18<br />
mielenterveyskuntoutujien klubitaloa. Sen si<strong>ja</strong>an klubitalojen siirtymätyössä<br />
olevien kuntoutujien määrät ovat vielä jäsenmäärään suhteutettuna sangen<br />
vaatimattomia. Siirtymätyön verkkaiseen kehittymiseen saattavat osittain olla<br />
syynä samanlaiset tekijät kuin tuetun työllistymisen toiminnassakin.<br />
Odotukset tuetun työllistymisen toiminnan laajenemisesta Suomessa<br />
vahvistuivat siinä vaiheessa, kun työvalmenta<strong>ja</strong>palvelut tulivat osaksi työhallinnon<br />
palveluvalikoimaa vuonna 2003. Myönteisistä kokemuksista huolimatta<br />
toiminta ei syystä tai toisesta ole kuitenkaan saanut laa<strong>ja</strong>mittaista<br />
kannatusta palvelujen tuottajien keskuudessa. Pirttimaan <strong>ja</strong> Saloviidan (2002)<br />
mukaan syynä olivat vuosituhannen vaihteessa mm. paradigmamuutoksen<br />
vastustus – lähinnä tukiparadigmaan siirtymiseen liittyvät ongelmat – <strong>ja</strong><br />
työkeskuksia uhkaava legitimaatiokriisi (Saloviita 2000). Merkille pantavaa<br />
onkin ettei Suomessa ole käyty lainkaan julkista keskustelua mm. työkeskusten<br />
toiminnan painotusten muuttamisesta avoimille työmarkkinoille työllistävään<br />
suuntaan. Yhdysvalloissa <strong>ja</strong> muualla Euroopassa keskustelua on käyty<br />
jonkin verran (ks. Rogan 2005) <strong>ja</strong> toimenpiteitä toiminnan painopisteen<br />
muuttamisesta, ns. konversiotoiminnasta, on toteutettu. On tosin myös mahdollista,<br />
että kuten TRADES-projektin loppuraportissa todettiin, verkkaisen<br />
etenemisen syynä voivat edelleen olla ”myös toimintaa koskevan lainsäädännön<br />
puuttuminen <strong>ja</strong> tuetun työllistymisen periaatteiden vähäinen tuntemus”<br />
(Härkäpää ym. 2000, 73). Yksi syy lienee myös toiminnan edellyttämä<br />
työotteen <strong>ja</strong> työn suuntautumisen muutos avoimien työmarkkinoiden suuntaan.<br />
Tämän alueen asiantuntemus ei useinkaan kuulu kuntoutta<strong>ja</strong>n toimenkuvaan.<br />
Tilanne näyttää hyvän alun jälkeen olevan samansuuntainen myös Yhdysvalloissa,<br />
jossa joidenkin asiakasryhmien osalta asiantila on askarruttanut<br />
alan toimijoita (Wehman ym. 2003, 2005). Mielenkiintoisen näkökulman<br />
asiaan tuo Wehmanin ym. (2005) artikkeli, jossa tarkastellaan aivovammapo-<br />
47
Change language