Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja ... - Kuntoutussäätiö

TAULUKKO 9 • Vuonna 1989-2001 maahan muuttaneiden työllisyys- ja työttömyysaste
lähtömaan mukaan (Myrskylä 2003), %.
työllisyysaste
työttömyysaste
koko väestö 64,5 12,3
maahan muuttaneet yhteensä 42,0 31,8
EU-maat (pl. Ruotsi) 56,3 13,3
Viro 54,2 20,6
Ruotsi 49,6 18,8
muu Eurooppa 45,9 31,1
Pohjois- ja Etelä-Amerikka 42,5 17,2
Aasia, Oseania 35,1 36,9
Venäjä 35,1 41,6
Afrikka 33,1 41,8
putosi laman aikana 35 %:iin ja on sen jälkeen noussut lähelle 55 %:ia. Eri
maista ja maanosista tulleiden työllisyysasteessa oli suuria eroja vuonna
2001. Muista EU-maista tulleiden työllisyysaste oli korkein, 56 %, seuraavana
tulivat virolaiset, 54 % ja ruotsalaiset 50 %. Työllisyysaste oli alimmillaan
afrikkalaisten (33 %) ja venäläisten (35 %) keskuudessa. (Ks. taulukko 9).
(Myrskylä 2003.)
Työllistymiseen näyttää vaikuttavan ratkaisevasti maahanmuuttoikä sekä
Suomessa asuttu aika – tosin vaikutus näyttää olevan riippuvainen etnisestä
taustasta. Lapsina ja nuorina muuttaneet ja Suomessa koulun käyneet ovat
paremmassa asemassa kuin aikuisina tai iäkkäinä muuttaneet (Joronen 2005).
Vastaavanlaisia tuloksia on esitetty myös mm. inkerinsuomalaisten, virolaisten
ja venäläisten työllisyydestä (ks. Liebkind ym. 2004, Reuter ym. 2005).
Liebkindin ym. (2004) tutkimuksen mukaan Suomessa asuvien venäläisten,
virolaisten ja inkerinsuomalaisten maassa asuma aika vaikuttaa kasautuvaan
työttömyyteen 4 merkittävästi, mutta eri tavoin eri maahanmuuttajaryhmissä.
Venäläisistä oli kasautuvasti työttömiä 32 %, inkerinsuomalaisista 27 % ja
virolaisista 12 %. Suomessa enintään viisi vuotta asuneista venäläisistä ja
inkerinsuomalaisista oli lähes joka toisella kasautuvaa työttömyyttä, sen
sijaan virolaisilla osuus oli 10 %. Kun asumisaika oli yli 10 vuotta, oli
kasautuvasti työttömiä virolaisista ja inkerinsuomalaisista noin 9 %, mutta
venäläisistä kaksinkertainen määrä, 22 %. (Emt.)
Ammatillisella koulutuksella, erityisesti Suomessa hankitulla, näyttää
olevan myös tärkeä asema työllistymisen kannalta – tässäkin tosin esiintyy
4
Kasautuvasti työttömiksi tutkimuksessa luettiin ne, joiden työttömyys oli kestänyt viimeksi
kuluneiden 24 kuukauden aikana vähintään 12 kuukautta (Liebkind ym. 2004).
27