Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja ... - Kuntoutussäätiö

lin sisällä hankkeissa aloittaneille asiakkaille alku- että seurantakyselyt,
joissa selvitettiin työllistymistä ja työkyvyssä ja elämäntilanteessa tapahtuneita
muutoksia noin vuoden seurantavälillä. Seurantakyselyyn vastanneista
asiakkaista 38 % oli työllistynyt avoimille työmarkkinoille ja 13 % oli
osallistunut työharjoitteluun tai -kokeiluun. Vaikka koetussa työkyvyssä oli
nähtävissä paranemista seurantavuoden aikana, arviot eivät eronneet tilastollisesti
merkitsevästi alkutilanteen arvioista. Psykososiaalisessa toimintakyvyssä,
koetussa pystyvyydessä tai tyytyväisyydessä elämän eri osa-alueisiin
ei myöskään ollut tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia alkutilanteeseen
nähden.
Kuntoutussäätiön Casetti-projektissa kehitettiin tuetun työllistymisen ja
kuntoutusluotsauksen palvelua mielenterveyskuntoutujille (Kuntoutus 2000).
Projektin seurantatulokset osoittivat, että projektin 48 työllistymistavoitteisesta
asiakkaasta 50 % työllistyi avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön,
heistä 30 % työhallinnon palkkatuella ja noin puolet joko yksityiselle tai
kolmannelle sektorille. Työnetsintään kulunut aika oli keskimäärin 10 viikkoa
projektiin tulosta. (Narumo ym. 2001.)
Tutka-projektissa asiakkaina olivat akateemisesti koulutetut mielenterveyskuntoutujat
sekä CP-vammaiset ja kouluttamattomat nuoret (Valkonen
2005, Valkonen & Harju 2005). Projektin päättyessä 34 % asiakkaista oli
työllistynyt; mielenterveyskuntoutujista 43 % ja nuorista 18 % oli työllistynyt
avoimille työmarkkinoille. Vastaavasti työttömänä projektin päättyessä
oli mielenterveyskuntoutujista 20 % ja nuorten ryhmästä 14 %. Nuorten
matalampi työllistymisosuus selittyy osin sillä, että heistä 23 % oli aloittanut
opinnot, sen sijaan mielenterveyskuntoutujista vain 8 %:lla oli lisäkoulutus
tai opintojen jatkaminen muodostunut tulevaisuudensuunnitelman keskeiseksi
sisällöksi. Asiakkuuden keskimääräinen kesto oli 16 kuukautta, mutta
vaihteluväli oli suuri: kahdesta viikosta lähes kolmeen vuoteen. Myös asiakkuuden
alkamisesta työllistymiseen kulunut aika vaihteli suuresti – 1-32:een
kuukauteen – mediaani oli 9 kuukautta.
Voidaan siis sanoa, että kehittämishankkeiden osoittamat työllistymistulokset
ovat sangen rohkaisevia. Palkkatyösuhteeseen työllistyneiden osuudet
ovat vaihdelleet hankkeesta ja asiakasryhmästä riippuen 30 ja 50 %:n
välillä. Kovin seikkaperäistä tietoa ei kuitenkaan vielä ole saatavilla toisaalta
työsuhteiden kestosta, työtehtävien laadusta tai siitä missä määrin työllistyminen
on parantanut asianomaisen taloudellista toimeentuloa tai elämänlaatua
(ks. kuitenkin Valkonen & Harju 2005).
46 • Tuetun työllistymisen periaatteet ja tuloksellisuus