Langaton tiedonsiirtoLangaton tiedonsiirto on huomionarvoinen vaihtoehto kaapeloinnille. Laitteet voidaanasentaa periaatteessa juuri siihen, missä niiden toiminnan kannalta paras paikka on.On huomattava, että vaikka tiedonsiirto on langatonta, itse laite ei välttämättä ole.Laitteet vaativat virtalähteen, joka voi olla pienitehoisessa laitteessa patteri.Suurempitehoiset laitteet vaativat verkkovirta-adapterin.Langaton tiedonsiirto tapahtuu tyypillisestisähkömagneettisten aaltojen välityksellä, mikä kattaaradiotaajuudet sekä valon. Näkyvää valoa ei olejuurikaan hyödynnetty langattomassa tiedonsiirrossakodin laitteiden välillä, mutta infrapunavaloa onkäytetty paitsi kaukosäätimissä, myös kännyköissä jakannettavissa tietokoneissa. Infrapunavalon avullavoitaisiin toteuttaa myös kotiautomaatioverkontiedonsiirto. Kuitenkin sen olennaisin haitta, vaatimusnäköyhteydestä laitteiden välillä, tekee siitä hankalantoteuttaa. Infrapunavaloa voidaan kotiautomaatiossakinkuitenkin hyödyntää kaukosäätimissä. Kodeissa onmonia kaukosäätimillä toimivia laitteita ja vastaavastimonta kaukosäädintä. Yksi kotiautomaationsovelluksista on yleiskaukosäädin, jolla voitaisiin ohjatapaitsi kotiautomaatiojärjestelmää, myös kaikkia muitakaukosäätimellä toimivia laitteita.Radioaaltojen käyttökelpoisuuteen kotiautomaatiossavaikuttaa olennaisesti käytetty radiotaajuus. Taajuusmäärää kuinka paljon dataa signaali voi välittää,siirtokyky kasvaa taajuuden kasvaessa. Radioaaltojenvaimeneminen asettaa rajoituksia niiden käytölleerityisesti sisätiloissa. Esteettömässä, avoimessa tilassaradioaallot vaimenevat etäisyyden neliöönverrannollisesti, mutta rakennetussa ympäristössävaimeneminen on usein verrannollinen etäisyydenkolmanteen tai jopa neljänteen potenssiin (Katz 1996).Matalataajuiset sähkömagneettiset aallot taipuvatesteiden ohi (Halme 1996) ja myös läpäisevät niitäparemmin, koska läpäisykyky on verrannollinenaallonpituuteen. Kuitenkin rakennetussa ympäristössäyhteys perustuu paitsi taipumiseen ja läpäisyyn, myös signaaleiden moninkertaiseenheijastumiseen [Spread Spectrum Scene 2003]. Kotiympäristössä on otettavahuomioon myös elektromagneettisen säteilyn vaikutus ihmisiin. Erityisesti suurillataajuuksilla lähetystehoa joudutaan rajoittamaan niin, ettei säteilystä ole vaaraa.Norbury kumppaneineen on tutkinut suurimpia käyttökelpoisia taajuuksia ja tehoja[Norbury ym. 2003].WLAN (Wi-Fi)Kuva 8 Sähkömagneettisensäteilyn aallonpituudet.Joitakin langattomia verkkoratkaisuja on kaupallisestikin saatavilla, yleisimmät jatällä hetkellä lupaavimmat ovat WLAN ja BlueTooth. WLAN eli Wireless Local AreaNetwork on nimensä mukaisesti langaton lähiverkko, joten sen päätarkoitus on13
tietokoneiden välisen kaapeloinnin korvaaminen langattomalla yhteydellä. Paitsimikrotietokoneisiin, myös PDA (Personal Digital Assistant) -laitteisiin, webkameroihinja moniin muihin uusiin digitaalisiin laitteisiin voidaan asentaa WLANyhteydenmahdollistava kortti. Tällä hetkellä IEEE 802.11b on muodostunut de facto -standardiksi langattomissa lähiverkoissa, se on laajassa käytössä ja laitteita on tarjollamonelta valmistajalta. Sen maksimi siirtonopeus on 11 Mbit/s. Wi-Fi -nimi viittaayleisesti IEEE 802.11b-yhteensopiviin laitteisiin, kaikkia tällaisia laitteita voidaanmarkkinoida Wi-Fi -nimen alla. Wi-Fi Alliance (www.weca.net) on yhteenliittymä,joka sertifioi IEEE 802.11b -yhteensopivia laitteita ja vain sertifioidut laitteet voivatkäyttää "Wi-Fi Certified" -tuotemerkkiä. Uudempi ja nopeampi, maksimissaan 54Mbit/s, IEEE 802.11a tekee tuloaan, laitteita on ollut Yhdysvaltojen markkinoillasaatavana, mutta Euroopassa ongelmana on ollut sen käyttämän taajuusalueensääntely. Yhdysvalloissa taajuusalue on vapaa, mutta Euroopassa sekäyhteiseurooppalainen European Telecommunications Standards Institute (ETSI), ettäkansalliset viranomaiset kuten Viestintävirasto valvovat sen käyttöä. Laitteitavalmistavat yritykset ovat joutuneet hyväksyttämään laitteita useissa organisaatioissa,mikä on hidastanut niiden yleistymistä [CNews 2002]. Euroopassa on myös omanopea langaton lähiverkkostandardi Hiperlan/2, joka on teknisesti uutta IEEE 802.11a-standardia parempi, mutta joka ei ole lähtenyt kaupallisesti liikkeelle [802.11 Planet2003]. Langaton lähiverkko soveltuu hyvin tietokoneiden väliseen kommunikointiin,mutta se on varsin monimutkainen ja näin ollen kallis liitettäväksi kaikkein pienimpiinkodin laitteisiin, kuten yksittäisiin antureihin tai toimilaitteisiin.BluetoothBluetooth on alunperin Ericssonin kehittämä pienikulutuksinen lyhyen kantamanradiokommunikointitekniikka. Se suunniteltiin alunperin matkapuhelinten,tietokoneiden ja näiden lisälaitteiden väliseen kommunikointiin, mutta sille onlöytynyt muitakin käyttötarkoituksia. Bluetooth käsittää kaksi luokkaa,pienempitehoisen toimintaetäisyys on 10 metriä ja suurempitehoisen 100 metriä.Yhteys käsittää joko kolme kaksisuuntaista puhekanavaa tai yhden yhdistetynpuhe/datakanavan. Datakanavalla yksisuuntainen siirtonopeus on maksimissaan 723kbit/s, vaihtoehtoisesti kaksisuuntaisena nopeus on 434 kbit/s kumpaankin suuntaan.[Ericsson 2003.]Puhekanava on jäänyt yhä enemmän sivuosaan sitä mukaa, kun tekniikkaa onsovellettu muihin kuin alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Bluetooth-tekniikka onvielä kehitysvaiheessa, valmiita sovelluksia on jo markkinoilla, mutta kaikkienlaitteiden keskinäinen yhteensopivuus kaipaa vielä hiomista. Tekniikkaa onsuunniteltu erityisesti autoteollisuudessa käytettävän CAN-väylän langattomaksijatkeeksi [DCM Technologies 2003], joten hintojen halventuessa se saattaa löytäätiensä myös kotiautomaation pariin. Langattomuudesta ja pienestä virrankulutuksestaolisi hyötyä, paitsi tietysti liikkuvissa laitteissa, myös kiinteitä laitteita verkotettaessa.HomeRFHomeRF on erityisesti kotiympäristöön sovitettu langaton standardi. Se sisältäätiedonsiirron lisäksi myös DECT-puhelinstandardin ja sen suunniteltiin korvaavankodin sisäisen lankapuhelinjärjestelmän ja toimivan samalla langattomanatiedonsiirtoyhteytenä kodin laitteiden välillä. Tekniikka kärsi tappion Intelinvetäydyttyä hankkeesta vuonna 2001 [Wrolstad, Jay 2001] ja sen katsottiin hävinneenkilpailun Wi-fi:lle [SiliconValley.com 2002]. Yhteistyö standardin parissa kuitenkin14
- Page 1 and 2: Jere KnuuttilaTerveTaas - kotiautom
- Page 3 and 4: Abstract of the Master’s ThesisAu
- Page 5 and 6: 4.1.4 Pehtoori ....................
- Page 8 and 9: Konsoli-ikkuna engl. console window
- Page 10 and 11: 1 Tausta1.1 Omatoimisen elämän av
- Page 12 and 13: saatavilla olevilla resursseilla, m
- Page 14 and 15: olemassa olevaan järjestelmään,
- Page 16 and 17: kännykkä käyttöliittymänäTV-
- Page 18 and 19: Kuva 4 ISO/OSI-mallin tasot. Suomen
- Page 20 and 21: Lisäksi tiedonsiirtoon käytettäe
- Page 24 and 25: jatkui vuoden 2002 lopulle [Palowir
- Page 26 and 27: kierretty parikaapelipuhelinkaapeli
- Page 29 and 30: Kodin sisäinen tietokoneverkko on
- Page 31 and 32: 1.8 VideoneuvotteluPuhelin oli aika
- Page 33 and 34: alueilla. Tietokone- ja konsolipeli
- Page 35 and 36: 1.12 EtäläsnäoloEtäläsnäololl
- Page 37 and 38: 2.2 JärjestelmäTässä kappaleess
- Page 39 and 40: Dokumenttien jakaminen avustajan ja
- Page 41 and 42: liittää Ethernet-paikallisverkkoo
- Page 43 and 44: Kuvassa (Kuva 18) on esitetty esime
- Page 45 and 46: Kommunikointiin lähiverkossa CI/OS
- Page 47 and 48: 3.1.3 Ohjelmistot ja ohjelmakirjast
- Page 49 and 50: Rollon kehityshistoriaVuosikymmenen
- Page 51 and 52: Rollon osajärjestelmätKamera on o
- Page 53 and 54: adiolähetinvideokuvallePAL-videosi
- Page 55 and 56: Kommunikointi Apuri-sovelluksen kan
- Page 57 and 58: Kuva 30 Reitinsuunnittelualgoritmin
- Page 59 and 60: Kommunikointi käyttäjien kanssaVi
- Page 61 and 62: LogLog-olio hoitaa järjestelmän l
- Page 63 and 64: MySQLCleanerMySQLCleaner on erillin
- Page 65 and 66: Kuva 35 Mobiilit käyttöliittymät
- Page 67 and 68: verkkopistokkeista. Toimistohuoneen
- Page 69 and 70: keittiönliiketunnistinsavuhälytin
- Page 71 and 72: sisäänrakennettuna. Kun solmu saa
- Page 73 and 74:
PostivalpasKuva 44 Postilaatikon po
- Page 75 and 76:
4 Tulokset4.1 Järjestelmän toimiv
- Page 77 and 78:
4.1.2 RolloottoriTerveTaas-projekti
- Page 79 and 80:
voitaisiin toteuttaa OSGi:lla, olis
- Page 81 and 82:
kamera aiheuttaa verkon tukkeutumis
- Page 83 and 84:
54,543,532,52Esteetön asuminenylee
- Page 85 and 86:
54,543,532,52Robotti vaaranhälytt
- Page 87 and 88:
etäkäyttösovelluksen avulla. Vis
- Page 89 and 90:
5 Jatkokehitystä5.1 KotirobottiKot
- Page 91 and 92:
6 LaiteluetteloADSL-modeemi Toimiva
- Page 93 and 94:
7 Liitteet7.1 Liite 1, TerveTaas-pr
- Page 95 and 96:
-> czXt: zoom tele for ms-> czXw:
- Page 97 and 98:
7.3 Liite 3, Rollo communication sp
- Page 99 and 100:
cCamera did not initialize correctl
- Page 101 and 102:
7.4 Liite 4, Toimivassa kodissa suo
- Page 103 and 104:
Mikä teitä kiinnostaa. (Laitteita
- Page 105 and 106:
KotiautomaatioMiten kiinnostaviksi
- Page 107 and 108:
8 Lähteet8.1 Julkaisut ja dokument
- Page 109 and 110:
Harmo, Panu 2002TerveTaas - kotiaut
- Page 111 and 112:
Tulevaisuusvaliokunta 2001Gerontekn
- Page 113 and 114:
COST 219 bis 2003Telecommunications
- Page 115 and 116:
iRobot 2003Roomba Intelligent Floor
- Page 117 and 118:
Nieminen, TomiOSI, Open System Inte
- Page 119 and 120:
Tietotekniikan liitto 2003ATK-sanak