Jere Knuuttila TerveTaas – kotiautomaatiota hyödyntävä kotona ...

1.8 VideoneuvotteluPuhelin oli aikanaan vallankumouksellinen keksintö. Niinpä television keksimisenjälkeen asetettiin suuria odotuksia kuvapuhelimelle, joka välittäisi äänen lisäksi myöskuvan kaksisuuntaisesti. Vuonna 1964 amerikkalainen Bell-yhtiö (myöhemminAT&T) esitteli ensimmäisen kuvapuhelimen [techtv.com 2003]. Kuusi vuottamyöhemmin laite tuli kaupallisille markkinoille 160 dollarin kuukausihintaan. Hintaoli korkea tavalliseen puhelimeen verrattuna, kuvanlaatu oli heikko ja ihmisetvierastivat ajatusta, että vastapuoli katseli heitä puhelun aikana. Yritys luopuihankkeesta 1970-luvun puolivälin paikkeilla.Kuvapuhelimet eivät yleistyneet, vaikka useampi yritys kehitti ja yritti markkinoidaniitä. Toisaalta matkapuhelimet yleistyivät varsin nopeasti kuvapuhelimeenverrattuna, jos verrataan ensimmäisten kaupallisten puhelinten esittelystä laitteenyleiseen käyttöön kulunutta aikaa. Kuvapuhelimelle ei vain ole ollut vastaavaatilausta.Kuvapuhelin sai lisää vauhtia ehkäpä hieman odottamattomasta suunnasta Internetinyleistyessä työpaikoilla ja kodeissa. Nykyisin Internetissä de facto -standardinasemassa oleva H.323 yleistyi. Käytännössä kaikki Internetissä yleisesti käytettävätvideoneuvottelusovellukset käyttävät sitä. Videoneuvottelu siis kyllä kelpaa monellenetinkäyttäjälle, ehkäpä osittain siihen vieläkin liittyvän uutuudenviehätyksen vuoksi.Mutta olennaista on myös hinta. Tekniikka ei alkanut yleistyä tavallisissa kodeissa,ennen kuin sen käyttö ei oikeastaan maksanut yhtään enempää kuin puhelimen tainetin käyttö muutenkaan.Videokuvan siirtoon käytetty protokolla H.323 on kansainvälinen standardi, jokasisältää äänen ja kuvan siirtoon tarvittavat määrittelyt. H.323 on vanhemman H.320-standardin laajennus. Vanha standardi sisälsi videoneuvottelustandardin ISDNverkkojavarten, uusi tähtäsi aluksi vain lähiverkkojen standardiksi, mutta se laajenikattamaan pakettivälitteiset verkot, kuten Internetin, yleisesti. H.323-standardin toisenversion myötä sitä voidaan käyttää myös Internetissä [IMTC]. H.323 sisältää useitaalistandardeja, jotka määrittelevät tarkemmin tiedonsiirron osa-alueita. Äänen siirrolleon omansa, kuvan siirrolle omansa. Yhteyttä muodostettaessa selvitetään minkämuotoista dataa osapuolet haluavat lähettää ja vastaanottaa, jonka jälkeen valitaankummallekin sopivat siirtomuodot.Tekniikan edelleen kehittyessä videoneuvottelutekniikka on tullut joillekinkannattavaksi kaupallisestikin. Yrityksissä ja yhteisöissä kuvapuhelin- elivideoneuvottelutekniikka yleistyy. Sillä voidaan säästää rahaa, hyvälaatuistenlaitteiden edelleen korkeasta hinnasta huolimatta. Esimerkiksi kuntaliiton toteuttamankuvapuhelinprojektin [Kuntaliitto 2001] yhteydessä toteutettu kokeilu kirurginetäkonsultoinnista antoi rohkaisevia tuloksia [Jaatinen 2001]. Niin potilaat kuinlääkäritkin pitivät järjestelmää hyödyllisenä ja käyttökelpoisena. Kustannussäästöjäsyntyy erityisesti silloin, kun videoneuvottelulla voidaan vähentää matkustustarvetta.Erikoislääkärin konsultoinnin lisäksi tällainen tilanne voi tulla esimerkiksi tarvittaessaharvinaisempia palveluita, kuten esimerkiksi viittoma- ja harvinaisten kieltentulkkausta [Kopra ym. 2000].Videoneuvottelua on kokeiltu Suomessakin harvaan asuttujen alueiden kouluissa[Rönkä 2003]. Yhdellä opettajalla voi olla yhteys useampaankin etäpisteeseen, jolloinsaadaan vähennettyä matkustustarvetta. Samalla saatetaan mahdollistaa sellaisten22