the development of russian military policy and finland

More documents

Recommendations

Info

YHTEENVETO Geopolitiikan vahva paluu maailmanpolitiikkaan on tosiasia. Vaikutukset ulottuvat myös Suomen lähialueelle. Neuvostoliiton/Venäjän vetäytyminen asemistaan Varsovan liiton maissa ja Baltian maissa kylmän sodan loputtua oli muutoksen ensimmäinen vaihe, joka samalla osui Euroopan uuden ns. yhteistyövaraisen turvallisuusjärjestelmän rakentamisen aikaan ETY-järjestön puitteissa. Toinen vaihe, Venäjän uusi nousu entisen Neuvostoliiton maiden vaikutuspiiriin, pääsi vauhtiin viime vuosikymmenen puolivälissä ja huipentui Georgian sotaan, Ukrainan ns. oranssin vallankumouksen kaatumiseen ja Valko-Venäjän laajempaan integrointiin Venäjän järjestelmiin. Maalle on tärkeää korjata epäedulliseksi kokemansa 1990-luvun ratkaisut. Venäjä tavoittelee suurvaltaasemansa palauttamista. Vastakkainasettelu on siten jossain määrin palannut kuvaan mukaan ja euroatlanttisen turvallisuusjärjestelyn uskottavuus heikentynyt, vaikka sitä lännessä ei mielellään myönnetä. Yhtenä osoituksena tästä on Venäjän yritys kumota Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) tärkeimmät saavutukset, kuten Euroopan turvallisuuden peruskirjan sitoumukset vuodelta 1999. Venäjä pitää sotilasdoktriinissaan Natoa vaarana ja epäyhtenäinen Nato puolestaan Venäjää kumppanina. Länsi-Euroopassa alettiin kuitenkin 1990-luvulla pitää sodan uhkaa niin vanhentuneena ajatuksena, että se mahdollisti Nato-maiden ja muiden länsimaiden asevoimien poikkeuksellisen mittavan alasajon ja tehtävien suuntaamisen maanpuolustuksesta kriisienhallintaan. Samalla maiden sotilaallinen valmius heikkeni olennaisesti. Puolustusliitto Naton sisäiset vaikeudet korostuvat tilanteessa, jossa liiton tärkeimmän jäsenen Yhdysvaltain intressit kohdistuvat yhä voimakkaammin Aasian ja Tyynenmeren suuntaan. Yhdysvaltain taloudelliset resurssit kaventuvat ja erilaisten sitoumusten täyttäminen käy epävarmemmaksi. Asiaan vaikuttavat myös Yhdysvaltain perinteisten suurten eurooppalaisten liittolaisten teot ja asenteet. Nato-maa Saksan rooli on keskeinen ja erityisesti Saksan mutta myös Ranskan Venäjä-politiikka on herättänyt kysymyksiä. Suurten eurooppalaisten Nato-maiden sotilaalliset resurssit ovat kaventuneet nopeasti. Venäjän asevoimien uudistamisprosessin taustalta on selvästi nähtävissä pyrkimys vastata eri puolilla valtavaa valtakuntaa ilmeneviin erimuotoisiin haasteisiin. Organisatorisesti on tehty ajan edellyttämiä muutoksia. Raskas ja kömpelö divisioonaorganisaatio on lännen tapaan saanut antaa tilaa joustavammalle prikaatiorganisaatiolle. Vanhoista sotilaspiireistä on luovuttu ja niiden tilalle on tullut neljä operatiivis-strategista yhteisjohtoporrasta. Leningradin ja Mosko-
132 The Development of Russian Military Policy and Finland van sotilaspiirit yhdistämällä muodostetun Läntisen sotilaspiirin esikunta on sijoitettu Pietariin. Tämän yhteisjohtoportaan alaisuuteen on liitetty myös Pohjoinen ja Itämeren laivastot sekä koko uuden sotilaspiirin alueen ilmavoimat ja ilmapuolustus. Tämä on samalla osoitus painopisteen siirtymisestä läntisellä suunnalla Keski-Euroopasta luoteeseen. Venäjän rapautuneita asevoimia on ryhdytty modernisoimaan monipuolisesti vahvalla ja kasvavalla taloudellisella panostuksella, osittain myös Saksan ja Ranskan suoranaisella tuella. Vuoteen 2020 ulottuvalle varusteluohjelmalle on varattu yhteensä noin 20 biljoonaa ruplaa eli noin 500 miljardia euroa. Venäjän asevoimien kaluston laajamittainen sarjatuotanto on käynnistymässä ensi kertaa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Venäjän johdon päättäväisyys varustelusuunnitelmien toteuttamisessa näkyy tulevien vuosien nopeasti kasvavissa puolustusmäärärahoissa. Ruotsin puolustusvoimien arvion mukaan Venäjän varusteluohjelma sujuu hyvin. Varusmiespalvelusta ei luovuta ainakaan seuraavien 10−15 vuoden aikana, mikä takaa maalle usean miljoonan miehen koulutetun reservin, joista 700 000 voidaan mobilisoida nopeasti. Vaikka Venäjä kehittää asevoimiaan ennen muuta alueellista sodankäyntikykyä varten, se varautuu myös jatkossa äärimmäisenä vaihtoehtona suurimittaiseen sotaan. Suurta reserviä tarvitaan erityisesti itäisellä suunnalla. Sitä on teknisesti mahdollista käyttää myös miehitysjoukkona. On ilmeistä, että Venäjä tarvitsee läntisellä suunnalla pieniä, joustavia, hyvin koulutettuja ja korkeassa perusvalmiudessa olevia tehokkaita iskujoukkoja joilla on kyky saavuttaa operatiivisia tuloksia suoraan rauhan ajan ryhmityksestä. Tämä visio on uuden venäläisen sotatieteellisen ajattelun tulosta, ja se korostaa sotien alkuvaiheiden ratkaisevaa merkitystä, mutta myös ensimmäisen strategisen iskun, mukaan lukien ennalta ehkäisevien toimien tärkeyttä. Joukkoja voidaan tarvittaessa vahventaa nopeasti. Nato-maiden alueellisen puolustuksen alasajo ja toisaalta Venäjän korkeassa valmiudessa olevien joukkojen kehittäminen ovat aiheuttaneet hämmennystä ja epävarmuutta lähialueellamme ja itäisen Keski-Euroopan valtioissa. Venäjän joukkojen määrä entisen Leningradin sotilaspiirin alueella on vaihdellut merkittävästi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Vuosituhannen alun suurten joukkojen supistusten jälkeen suunta on taas muuttunut nousujohteiseksi. Venäjän asevoimien harjoitusaktiviteetti on selvästi vilkastunut. Venäjän 6. Armeijan esikunta johtanee Suomen itä- ja kaakkoispuolella olevia maavoimien joukkoja. Vuonna 2010 perustettiin uusi moottoroitu jalkaväkiprikaati Pietarin eteläpuolelle. Se kuulunee kaavailtuihin korkean valmiuden joukkoihin. Kannaksella on valmiudessa maan valioyksiköihin kuuluva moottoroitu jalkaväkiprikaati Kamenkassa. Pietarin pohjoispuolella, Sertolovossa olevasta kalustovarastosta voidaan tarvittaessa perustaa prikaati. Prikaateja tu-
Page 1 and 2:
THE DEVELOPMENT OF RUSSIAN MILITARY
Page 3 and 4:
Stefan Forss, Lauri Kiianlinna, Per
Page 6 and 7:
CONTENTS EXECUTIVE SUMMARY i 1 INTR
Page 8 and 9:
EXECUTIVE SUMMARY The powerful revi
Page 10 and 11:
The current ground forces east and
Page 12:
v Comparisons in which Finland’s
Page 15 and 16:
2 · The Development of Russian Mil
Page 17 and 18:
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
10 · The Development of Russian Mi
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Page 57 and 58:
Page 59 and 60:
Page 61 and 62:
Page 63 and 64:
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74:
Page 75 and 76:
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94: 80 · The Development of Russian Mi
Page 113 and 114: 100 · The Development of Russian M
Page 143: 130 · The Development of Russian M
Page 147 and 148: 134 The Development of Russian Mil
Page 149 and 150: Previously published in this series
Page 151 and 152: No 25, 2004 Joonas Sipilä, Erko Mi
Page 153 and 154: Strategian laitos Maanpuolustuskork
show all

the development of russian military policy and finland

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?