the development of russian military policy and finland

More documents

Recommendations

Info

Yhteenveto 133 keva helikopteriyksikkö sijaitsee myös Karjalan kannaksella. Runsaasta, joukkoja tukevasta tykistöstä mainittakoon raskas raketinheitinprikaati, jonka heittimien kantama on yli 80 kilometriä. Varsin merkittävä potentiaalin lisäys on uusien 450–700 kilometrin kantaman omaavien Iskander-M -ohjusten sijoittaminen Lugaan, Pietarin eteläpuolella olevaan tykistöohjusprikaatiin. Ne edustavat doktriinissakin mainittua täsmäaseistusta ja niiden kantama kattaa Baltian ohella pääosan Suomen alueesta. Iskander-M voidaan varustaa monipuolisilla tavanomaisilla taistelukärjillä ja tarvittaessa myös ydinkärjillä. Iskander-ohjusjärjestelmälle on Venäjän puolustussuunnittelussa kaavailtu sekä tärkeä ydinpeloterooli että tehokas hyökkäyksellinen rooli eri puolilla maata. Taktiset ballistiset ohjukset ja risteilyohjukset ovat ottamassa yhä lisääntyvän operatiivis-taktisen roolin ja täydentävät rynnäkköilmavoimia erinomaisesti. Maan sotilasviranomaisilla on suuria odotuksia tämän ohjuksen suhteen. Strategisen iskun suorittamisen kannalta Lugan Iskander-tykistö-ohjusprikaati on olennaisen tärkeä. Sen täsmäiskuja saatettaisiin käyttää ilmavoimien ohella vastustajan puolustusjärjestelmän lamauttamiseen käyttäen hyväksi tämän alhaista valmiutta. Pihkovan alueella toimii ilmarynnäkködivisioona sekä erikoisjoukkojen (spetsnaz) prikaati. Petsamossa on yksi moottoroitu jalkaväkiprikaati sekä merijalkaväkiprikaati. Myös näiden joukkojen valmiusvaatimus on vain tuntiluokkaa. Arktisiin oloihin soveltuva Spetsnaz-erikoisjoukoista koottava Arktinen prikaati perustetaan myös Petsamoon, Venäjän maavoimien komentaja ilmoitti maaliskuussa 2011. Suunnitelmat on sittemmin lykätty vuoteen 2015. On ennenaikaista sanoa, onko kyseessä täysin uusi yksikkö. Sallan itäpuolella sijaitsevaa Alakurtin lentotukikohtaa kunnostetaan ja sinne sijoitettaneen uusittu helikopterirykmentti. Sen kalusto käsittää rynnäkköhelikoptereita ja aseistettuja kuljetus-helikoptereita. Alueella olevasta kalustovarastosta perustettaneen moottoroitu jalkaväkiprikaati, jota helikopterirykmentti voi tukea. Myös Petroskoissa sijaitsevasta kalustovarastosta voidaan perustaa ainakin yksi prikaati, jonka kykyä demonstroitiin liikekannallepano- ja taisteluharjoituksessa syyskuussa 2012. Lehtusiin, Pietarin pohjoispuolelle on valmistunut tehokas tutka-asema mm. antamaan ennakkovaroitusta mahdollisesta strategisesta ohjushyökkäyksestä. Lisäksi Suursaaressa on jälleen pitkähkön tauon jälkeen rakennettu uusi ilmavalvontatutka-asema. Suomenlahden ohella se tulee kattamaan muun muassa Viron ja koko eteläisen Suomen ilmatilan. 1. Ilmavoima- ja ilmapuolustusalueella, Pohjoisen laivaston ja Itämeren laivaston ilmavoimilla on yhteensä yli 200 erityyppistä taistelulentokonetta, toista
134 The Development of Russian Military Policy and Finland sataa taisteluhelikopteria ja vastaava määrä aseistettavia kuljetushelikoptereita sekä paljon muita erikois- ja kuljetuskoneita. Alueelle tukeutuu lisäksi eräitä muita ilmavoimien yksiköitä. Venäjän ilmavoimat ovat kaikkialla nopeasti mobilisoitavissa ja yksiköt ovat jatkuvassa valmiudessa ja täydessä sodan ajan kokoonpanossa. Niitä voidaan siirtää lyhyessä ajassa kaukaakin halutulle kohdealueelle. Uusia raskaita S-400-ilmatorjuntaohjuksia, joita aiemmin oli operatiivisina vain Moskovan suojana, on nyt myös sijoitettu Kaliningradiin. Lugan Iskanderohjusten ohella myös tämä on vahva poliittinen signaali. S-400 voisi kriisitilanteessa vaikeuttaa toimimista Itämeren alueen ilmatilassa merkittävästi ja käytännössä ehkä sulkea ilmatilan täysin. Asia vaikuttaa suoraan kysymykseen Baltian maiden puolustamisesta, josta erityisesti Ruotsissa on kannettu huolta. Ruotsin sotatiedeakatemian Nationell strategi för närområdet -tutkimushankkeen yksi merkittävä tulos oli, että Nato todennäköisesti ei ehtisi reagoida kyllin nopeasti mahdollisessa sotilaallisessa konfliktissa Baltian maissa, vaan joutuisi tapahtuneiden tosiasioiden eteen. Venäjällä on julkisuudessa esitetty yhä enemmän arvioita Suomen kuulumisesta Venäjän etupiiriin ja vastustettu yhä selvemmin Suomen Nato-jäsenyyttä ja pohjoismaista puolustusyhteistyötä. Suomen puolustusvoimien päätehtävänä pysyy oman maan puolustaminen. Valitun alueellisen puolustusjärjestelmän rauhan ajan valmius on matala. Tämän tulisi olla ympäristöä rauhoittava elementti, mutta samalla se asettaa suuria vaatimuksia valmiuden kohottamisjärjestelyille. Suomen puolustusvoimien rauhan ajan vahvuus on Euroopan pienimpiä, noin 30 000 henkilöä. Erityisesti rauhan ajan maavoimat on käytännössä koulutusorganisaatio. Taistelujoukot muodostetaan vasta reserviläisistä perustamalla. Harhaanjohtavia, puutteellisia ja tarkoitushakuisilta vaikuttavia ovat vertailut, joissa Suomen täyden liikekannallepanon edellyttämää vahvuutta, 230 000, verrataan väestöltään moninkertaisten, pinta-alaltaan paljon pienempien ja geopoliittiselta asemaltaan kokonaan toisenlaisten maiden ammattiarmeijoiden rauhan ajan vahvuuksiin. Suomen alue on suuri ja reserviä tarvitaan paljon lukuisien kohteiden suojaamiseen koko valtakunnan alueella sekä korvaamaan liikekannallepanon hävikkejä ja ensi-iskuissa aiheutuvia tappioita. Koko vuosittaisen ikäluokan kouluttaminen on tarpeen jos aiotaan saada riittävästi yksiköitä. Suuri reservi on osoitus maanpuolustustahdosta ja siitä, että vastarintaa on tarkoitus jatkaa jopa maahantunkeutumisen jälkeen. Tämän ennaltaehkäisevä arvo on suuri.
Page 1 and 2:
THE DEVELOPMENT OF RUSSIAN MILITARY
Page 3 and 4:
Stefan Forss, Lauri Kiianlinna, Per
Page 6 and 7:
CONTENTS EXECUTIVE SUMMARY i 1 INTR
Page 8 and 9:
EXECUTIVE SUMMARY The powerful revi
Page 10 and 11:
The current ground forces east and
Page 12:
v Comparisons in which Finland’s
Page 15 and 16:
2 · The Development of Russian Mil
Page 17 and 18:
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
10 · The Development of Russian Mi
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Page 57 and 58:
Page 59 and 60:
Page 61 and 62:
Page 63 and 64:
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74:
Page 75 and 76:
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96: 82 · The Development of Russian Mi
Page 113 and 114: 100 · The Development of Russian M
Page 145: 132 The Development of Russian Mil
Page 149 and 150: Previously published in this series
Page 151 and 152: No 25, 2004 Joonas Sipilä, Erko Mi
Page 153 and 154: Strategian laitos Maanpuolustuskork
show all

the development of russian military policy and finland

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?