HUMANUM - Helda
HUMANUM - Helda
HUMANUM - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
130<br />
Moraaliargumentista muodostuu siten maailmaneetos-projektin eettinen keskus. Kun edetään<br />
kohti maailmaneetos-projektin keskusta, jännite pragmatistisen ja filosofis-teologisen metodin<br />
välillä eksplikoituu. Moraaliargumentin kohdalla Küng toteuttaa pragmatistista metodia<br />
ekslusivismi-, inklusivismi- ja pluralismikritiikin puitteissa. Hän esittää tyypillisen<br />
uskontorealistisen argumentin, että uskontojen totuutta on myös moraalisessa mielessä<br />
arvosteltava niiden omasta fenomenaalisesta todellisuudestaan käsin. Tältä kannalta katsottuna<br />
kaikki kolme uskontoteologista perusmallia ovat epärealistisia.<br />
Maailmaneetos-projektin filosofis-teologinen moraaliargumentti voidaan tunnistaa alustavasti<br />
Küngin postmodernin relativismin kritiikin puitteissa. Relativismikritiikki laajenee kuitenkin<br />
varsinaiseen substantiaaliseen moraaliargumenttiin. Tällöin moraaliargumentti sulautuu<br />
käsitteeseen nimeltä humanum yleisenä eettisenä totuuskriteerinä.<br />
Humanum palautuu<br />
käytännössä Kantin kategoriseen imperatiiviin. Tässä kohtaa huomataan, että jännite<br />
pragmatistisen ja filosofis-teologisen metodin välillä toisaalta maailmanrauha-argumentin ja<br />
toisaalta moraaliargumentin sisällä identifioituu yhdeksi ja samaksi jännitteeksi humanumin ja<br />
maailmanrauhan argumentatiivisen aseman välillä. Küngin esittämä ”minimaalisen” moraalin<br />
määritelmä antaa aihetta olettaa, ettei tämä hänelle tyypillinen selektiivinen jännite ole<br />
lopullisesti purettavissa. Ajoittain molemmat maailmaneetos-projektin perusargumenteista<br />
vaikuttavat saavan pääargumentin aseman.<br />
Humanumin eksplikoituminen kantilaiseen<br />
universalisoituvaan ja absoluuttiseen moraaliin, erityisesti kategorisen imperatiivin toiseen<br />
muotoiluun, paljastaa kuitenkin moraalin eli<br />
humanumin ensisijaisuuden suhteessa<br />
maailmanrauhaan. Siten myös kolmannessa luvussa filosofis-teologinen metodi dominoi<br />
vastapooliaan pragmatistista metodia.