HUMANUM - Helda

More documents

Recommendations

Info

30 puhuessaan ”ristin skandaalista”; päinvastoin hän otsikoi Kristusta käsittelevän jakson nimellä ”Kristuksen seuraaminen”. 93 Vaikka Küng käsitteleekin myöhemmin esimerkiksi Lutherin vanhurskauttamisoppia ei-eettisenä kysymyksenä, hän tällöinkin perustaa näkemyksensä väitöskirjaansa Rechtfertigung. 94 Küng ei siis näytä tuovan tässäkään suhteessa mitään uutta Huovisen esille nostamiin idealistis-eksistentialistisiin teemoihin. Küngin maininnat Lutherista näyttäisivät toimivan pikemminkin esimerkkinä siitä, miten eksistentialistinen ansatsi voi kätkeytyä ei-eksistentialistiseen terminologiaan. 95 Havainnollinen yhdysside Küngin varhaisemman barthilaisuuden ja myöhäisemmän bultmannilaisuuden välillä on Friedrich Schleiermacherin teologia. Küng kritisoi Schleiermacherin subjektiin painottuvaa antropologista teologiaa juuri barthilaisen vastapuoliajattelun pohjalta. Küngin mukaan on luonnollista kysyä, opettaako Schleiermacher perustavanlaatuisia kristinuskon fundamentteja, kuten teologiaa filosofian hallitsijana sekä Jumalaa ihmisen vastapuolena, ei-psykologisena todellisuutena ja keskenään tasavertaisena kolmiyhteisyytenä. 96 Tällaiset kysymykset perustuivat aikanaan juuri Barthin Schleiermacherkritiikkiin, samoin kuin Küngin esittämä kysymys Jeesuksen historiallisesta merkityksestä. 97 Tältä pohjalta tarkasteltuna Küng näyttäisi olevan lähellä alkuperäistä barthilaisuuttaan. Tarkemmassa katsannossa Küng kuitenkin näkee Schleiermacherin selviytyvän mainiosti barthilaisuuden asettamista vaatimuksista. Huomionarvoinen seikka Küngin eksistentialismia käsiteltäessä on nimenomaan tapa, jolla hän päätyy tähän käänteiseen johtopäätökseen. 93 94 95 96 97 C, 58–67: ”2. Die Nachfolge Christi […]” Ks. myös C, 72, 73: ”Was also macht einen Menschen zum Christen? […] dass er seine Menschlichkeit, Gesellschaftlichkeit und Religiosität nach dem Massstab und Geist dieses Christus zu Leben versucht […]” 77–85. Vrt. PWE, 110; Häring 1998, 79–82, 134, 147, 165, 167. Ks. tosin EF, 200. C, 612–614. Vrt. D, 32–36. Eksistentialistisessa Luther-tulkinnassa ei sinänsä ole mitään uutta, ks. esim. Pirinen 1984, 64. Vrt. CC, 201. C, 802.
31 Loppujen lopuksi Küng tulkitsee kristinuskon perusdogmeja, kuten Jeesuksen jumaluuden, ilmeisen eksistentialistisesti. 98 Jeesuksen jumaluuden klassisen tulkinnan modifioiminen on Küngin teologisen kehityksen selkeimpiä yksittäisiä eksistentiaaliteologiaan viittaavia merkkejä. 99 Schleiermacher-tulkinnan kohdalla tulee myös esille Küngille tyypillinen ambivalenttisuus ja paradoksaalisuus suhteessa idealismiin. 100 Toisaalta hän painottaa Jeesuksen historiallisuutta ja sitä, ettei hänelle anneta ainoastaan idealismille tyypillistä funktionaalista tulkintaa – itse historiallinen persoona ja ontologia on ratkaisevaa. 101 Toisaalta, kuten edellä on käynyt ilmi, Küng samoissa kohdissa lähestyy itsensä kanssa jossain määrin ristiriitaisesti eksistentialistis-idealistista Jeesus-kuvaa, jossa Jeesuksen ”asia” tai asema ”työkaluna”, ”muotokuvana” tai ”perusmallina” on keskeisempää kuin ontologiset kysymykset. 102 Uskonnon faktuaalisuuden ja objektiivisuuden sekä subjektiivisen uskonnollisen merkityksen erottaminen toisistaan viittaavat selkeästi eksistentialismiin. 103 Schleiermacherin teologiset intentiot muistuttivat pitkälti Küngin päämäärää tehdä kaksituhatta vuotta vanhasta uskonnosta uskottavaa modernille maallistuneelle sivistyneistölle. 104 Siten on luonnollista, että juuri Küngin Schleiermacher-tulkinta 98 99 100 101 102 103 104 Ks. esim. C, 814: ”[…] vielmehr beherrscht er [der ewige Unendliche] es und gestaltet Jesu gesamtes Leben zu einem Werkzeug, Abbild und Urbild. […] So ist denn die christologische Frage bei Schleiermacher beantwortet: Vere Deus? Wahrhaft Gott? Ja, wie kein anderer ist Jesus geformt durch den göttlichen Urgrund. Gewiss, Gott ist im endlichen überall als der schlechthin Tätige present, aber in Christus ist das Gottesbewusstsein [vs. Gott] gerade zu das die Persönlichkeit [vs. Person] bildende Prinzip. Sein Gottesbewusstsein muss als eine reine und echte Offenbarung, ja, als die wahrhaftige und eigentliche Einwohnung des Seins Gottes im Endlichen verstanden werden.” (Kursivointi minun.); CA, 57, 66, 136–148, 192–205, 207–250; D, 127–190. Ks. esim. ThA, 236: ”Es lässt sich nicht übersehen: ein ungeschichtlich-kompromisslerischer Biblizismus und Dogmatismus beherrschen in der evangelischen Theologie – etwa bezüglich Erbsünde, Hölle und Teufel, aber auch Christologie und Trinität – noch mehr das Feld als man dort in selbstbewusster Fortschrittlichkeit gerne zugibt. Bultmann wird gelobt, aber faktisch ebenso ignoriert wie Harnack; man rühmt seine existenzbezogene Interpretation und unterschlägt seine Entmythologisierung.” Ks. lisäksi mm. PWE, 110; C, 70, 77, 86, 87, 207; C, 815, 816; CW, 176–200; CC, 217, 218; J, 447–449, 457–473, 724, 725, 729, 732; CA, 81–87, 117–121; WW, 62, 63. Ks. myös Häring 1998, 146–151, 162–164. Vrt. Huovinen 1978b, 158, 162, 166. Ks. esim. C, 811, 813, 817. Vrt. mm. CW, 293; CC, 129, 149, 150; CA, 88–107, 129–135; C, 72, 86; J, 77– 84, 109, 110, 427; KGK, 27–40; EF, 304; Jens 1996, 25–32; Häring 1998 134–139, 148, 150, 151, 157–162. Vtr. C, 78, 86, 87. Vrt. myös esim. J, 730. Ks. mm. CW, 389, 609; CC, 151, 217, 218, 292, 307; CA, 56–69, 149–152, 165–172. Vrt. C, 793–797, 815 & Salo 1988, 145.
Page 1 and 2: HUMANUM Hans Küngin maailmaneetos-
Page 3 and 4: 1. JOHDANTO 3 1.1. Maailmaneetoksen
Page 5 and 6: 5 yleisiin toteamuksiin, vaan omaa
Page 7 and 8: 7 kolmea näkökulmaa koskien. 12 A
Page 9 and 10: 9 Tutkimusmenetelmänä on argument
Page 11 and 12: 11 Argumentatiivisuuteen liitetää
Page 13 and 14: 13 maailmaneetos-projektin oikeutuk
Page 15 and 16: 15 uskonto 3. moraali) testaaminen
Page 17 and 18: 17 2. USKONTO MORAALIN LÄHTÖKOHTA
Page 19 and 20: 19 2.1. Pragmatistinen metodi: usko
Page 21 and 22: 21 nojaava periaate, on realistista
Page 23 and 24: 23 on siinä, ettei ole olemassa pu
Page 25 and 26: 25 viittaa autonomiseen järkeen. A
Page 27 and 28: 27 Küngin kanta liittyy siihen, et
Page 29: 29 Küngin eksistentialistisessa aj
Page 33 and 34: 33 luonnostaan selvä kyky moraalis
Page 35 and 36: 35 korostavaan eksistentialismiin p
Page 37 and 38: 37 moraalin autonomisuudella todell
Page 39 and 40: 39 heteronomiseen moraalitoimintaan
Page 41 and 42: moraalin, toisin kuin Küng väitt
Page 43 and 44: 43 on juuri Kantin filosofian vaiku
Page 45 and 46: 45 se, että ainoastaan uskonto kyk
Page 47 and 48: 47 Asetelma on nyt tietyssä mieles
Page 49 and 50: 49 kuitenkaan haluta perustella mil
Page 51 and 52: 3. MAAILMANRAUHA MAAILMANEETOS-PROJ
Page 53 and 54: 53 Reaalipolitiikka liittyy Küngin
Page 55 and 56: 55 käyttöaluetta klassisesta käs
Page 57 and 58: 57 päämäärä. Seuraavassa luvus
Page 59 and 60: 59 Sen [pragmatismin] mukaan kysyt
Page 61 and 62: 61 uskonto, vaan moraali yhteiskunn
Page 63 and 64: Neuhaus perustaa maailmaneetos-proj
Page 65 and 66: 65 yhdenmukaistaminen synnyttää k
Page 67 and 68: 67 Voidaan tietysti vastata, että
Page 69 and 70: 69 tilanteessa tämä tarkoittaisi
Page 71 and 72: 71 eroja silottelemalla peittämä
Page 73 and 74: 73 voidaan sanoa, että se toimii k
Page 75 and 76: 75 että maailmaneetos-projektin ja
Page 77 and 78: Samassa yhteydessä, jossa Küng va
Page 79 and 80: 79 ajatus maailmaneetos-projektissa
Page 81 and 82:
81 johtaa länsimaissa väistämät
Page 83 and 84:
83 päätöstä suhteellisen radika
Page 85 and 86:
85 inklusivismin kritiikkinsä myö
Page 87 and 88:
87 inklusivismikritiikkiä. Painotu
Page 89 and 90:
sosiaalisen keskustelun näkökulma
Page 91 and 92:
91 Kuten toisessa luvussa tuli ilmi
Page 93 and 94:
muotoiluun. 302 93 Kategorinen impe
Page 95 and 96:
perustuva humanistinen etiikka. 313
Page 97 and 98:
97 Küng näkeekin valistuksen ajan
Page 99 and 100:
99 yhteiskuntakonsensuksen perustei
Page 101 and 102:
101 Loppuosa universaalista ja abso
Page 103 and 104:
103 alustavasti edellisen luvun lop
Page 105 and 106:
105 pragmatistisena argumenttina ri
Page 107 and 108:
107 jotta se voisi olla uskonnoille
Page 109 and 110:
109 moniulotteisuus. Miten on mahdo
Page 111 and 112:
111 määrittelyvaikeuksien myötä
Page 113 and 114:
113 [...] miksi emme pyrkisi ”rii
Page 115 and 116:
4.4.2. Moraaliperiaatteiden muodoll
Page 117 and 118:
117 päinvastoin olettaa hänen kä
Page 119 and 120:
119 varastaa leipurilta leipää la
Page 121 and 122:
121 puolestaan väittää olevan se
Page 123 and 124:
123 on ”Vain ehdoton voi velvoitt
Page 125 and 126:
125 uskontojen epärealistisessa ta
Page 127 and 128:
127 Maailmaneetos-projektin pragmat
Page 129 and 130:
129 moraali on maailmaneetos-projek
Page 131 and 132:
131 Tämän perusteella voidaan lop
Page 133 and 134:
LYHENTEET 133 ASMS: American Societ
Page 135 and 136:
WCC: World Council of Churches. 135
Page 137 and 138:
ZWR 137 Zwischen Willkür und Rigor
Page 139 and 140:
139 GEE Globales Ethos für die Ein
Page 141 and 142:
KIRJALLISUUS 141 Abe, Masao 1993a 1
Page 143 and 144:
Bailey, William H. 143 1998 The Eth
Page 145 and 146:
1999e 145 Problemstellung, Verlauf
Page 147 and 148:
147 Ching, Julia 1988 Hans Küng &
Page 149 and 150:
Eskola, Timo 149 1996 2 Uuden testa
Page 151 and 152:
151 Gebhardt, Günther 2000 Towards
Page 153 and 154:
153 Häring, Hermann 1993 Vertrauen
Page 155 and 156:
155 Höhn, Hans-Joachim 1993 Ethik
Page 157 and 158:
157 Jung, Goltschere & Heimbach, Ma
Page 159 and 160:
159 Klenner, Hermann 1999 Die Europ
Page 161 and 162:
Küng, Hans & Moltmann, Jürgen (ed
Page 163 and 164:
163 Liu, Shu-hsien 1986 Das Christe
Page 165 and 166:
165 Mieth, Dietmar 1986 Zum Stand d
Page 167 and 168:
167 Niewiadomski, Jósef 1996 Begeg
Page 169 and 170:
169 Pohl, Karl-Heinz 1996 Einheit v
Page 171 and 172:
Robra, Martin 171 2000 Affirming th
Page 173 and 174:
173 Schmidt, Helmut 1995 Kernsätze
Page 175 and 176:
175 Slote, Michael 1997 Agent-Based
Page 177 and 178:
177 Suter, Keith D. 1996 The role o
Page 179 and 180:
179 Vogel, Hans-Jochen 1994 Stateme
Page 181:
181 1999c Einführung. - Die Kultur
show all

HUMANUM - Helda

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?