HUMANUM - Helda
HUMANUM - Helda
HUMANUM - Helda
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
39<br />
heteronomiseen moraalitoimintaan, perustellaan tämä toiminta sitten ateistisesti tai<br />
uskonnollisesti. Holocaustin kaltaiset mielivaltaisuudet eivät siis ole paraatiesimerkkejä<br />
valistuksen ajasta, kuten Küng olettaa. Neuhausin mukaan ne ovat päinvastoin osoitus<br />
valistuksen ajan – eli autonomisen järjen itsekontrolloivan moraalisen tehtävän –<br />
unohtamisesta. 122<br />
Huomautettakoon, että edellä mainittu Frankfurtin koulukuntakaan, johon Küng vetoaa<br />
valistuskritiikkinsä tueksi, ei ole itse asiassa lainkaan kriittinen valistuksen rationaalisuuden<br />
ihanteille. Sen edustaman kriittisen teorian pohjalta voidaan esittää, että postmodernin<br />
ongelma on nimenomaan valistuksen ihanteiden puuttuminen; ne ovat kääntyneet pitkälti<br />
vastakohdikseen. Esimerkiksi ihmisen erillisyys muusta luonnosta on massatuotannossa<br />
kääntynyt ihmisen ja koneen samastamiseen, ympäristön kontrolloimisen tarve on<br />
teknokratiassa ja neokapitalismissa kääntynyt siihen, ettei ihminenkään voi enää kontrolloida<br />
itseään, humanismi on kääntynyt antihumanismiksi ja niin edelleen. 123<br />
Nimenomaan<br />
Neuhausin Küng-kritiikki on siten linjassa Frankfurtin koulukunnan perusajatusten kanssa,<br />
joita maailmaneetos-projekti näyttäisi käsittelevän kyseenalaisella tavalla. Samalla on<br />
sanottava, että Küngin itsensä peräänkuuluttama postmoderni vaihtoehto on itse asiassa<br />
hyvinkin analoginen valistuksen tavoitteelle frankfurtilaisessa mielessä. 124 Tällöin voidaan<br />
kuitenkin kysyä, tarvitaanko uskontoa varsinaisessa mielessä lainkaan maailmaneetoksen<br />
lähtökohdaksi. 125<br />
122<br />
123<br />
124<br />
125<br />
Neuhaus 1999, 33, 34. On tietenkin problemaattista puhua valistuksesta ylipäänsä puhtaasti filosofisena<br />
kysymyksenä. Ihmisiltä, jotka sanovat ”valistuksen suuren projektin” loppuneen viime vuosisadan alkuun<br />
mennessä, voidaan kysyä: ”Jätätkö lapsesi rokottamatta?”. Valistuksen ongelmallisesta käsitteestä ks. myös<br />
esim. Heiskala 1994, 19–21.<br />
Ks. esim. Suoranta & Tomperi 2001, von Wright 1981, 179–191; 1987, 16–18. Frankfurtin koulukunnasta ja<br />
kriittisestä teoriasta ks. tarkemmin Noro 1994 & R. Kangas 1994.<br />
Ks. esim. CC, 150.<br />
Fahrenbach 1998.
Change language