Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...
Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...
Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
5<br />
vyöhyke- ja rakennettavuusmallin kehittäminen taajamaympäristöön -hankkeessa (Pajunen ja<br />
muut 2000). Tietokanta voidaan konvertoida myöhemmin Oracleen tai SQL-serveriin.<br />
Projektin aikana tietokannan käytettävyyttä on parannettu lisäämällä toimintoja, jotka helpottavat<br />
tallentamista, hakuja ja tietojen yhdistämistä. Tallennuskäyttöliittymää on muokattu havaintolomakkeeseen<br />
tehtyjen muutosten mukaiseksi. Kivilajitiedon käytettävyyttä lisättiin laskutoiminnolla,<br />
joka hakee kannasta havaintopisteen pääkivilajin (maksimiosuus) omaan sarakkeeseen kivilajitauluun.<br />
Kantaan on toteutettu Visual Basic sovelluksia, joilla voidaan hakea kannasta tarvittavat ominaisuudet<br />
ja laskea halutut parametrit esimerkiksi rakotiheydestä (kahden päärakosuunnan rakovälien<br />
geometrinen keskiarvo) ja suhteellisesta lohkarekoosta (RQD/Jn). Laskennalliset paljastumakohtaiset<br />
parametrit voidaan tallentaa suoraan kantaan erillisiksi tauluiksi. Tiedot voidaan nyt<br />
lukea suoraan Access-kannasta ArcMap -paikkatieto-ohjelmistoon.<br />
4 HELSINGIN SEUDUN KALLIOPERÄN KEHITYKSEN PÄÄPIIRTEET -<br />
KIVILAJIT JA TEKTONINEN RAKENNE<br />
Etelä-Suomen 1.9-1.8 miljardia vuotta vanha Svekofenninen kallioperä on monivaiheisen kuoren<br />
törmäys- ja ekstensiotektoniikan, siis maan kuorta vahventaneiden ja ohentaneiden tektonisten<br />
liikuntojen, ja niihin liittyneiden metamor<strong>fi</strong>sten (kivien rakenteen ja mineraalikoostumuksen<br />
muuttuminen kiteytymisolosuhteiden vaikutuksesta; kiven mineraalikoostumukseen ja asuun<br />
vaikuttavat fysikokemialliset tekijät kuten kiven kokonaiskoostumus, p/T, fluidipaine ja -<br />
koostumus, hapetustila jne.) ja magmaattisten prosessien tulos. Kallioperää kartoittamalla sekä<br />
selvittämällä kivien ja tektonisten rakenteiden keskinäisiä ikäsuhteita maastotutkimuksin saadaan<br />
käsitys kallioperän ja sen rakenteiden kehittymisestä ja syntyjärjestyksestä. Kivien metamor<strong>fi</strong>sista<br />
syntyolosuhteista saadaan tietoa kiven mineraalien välisiä reaktioita ja tasapainoisia mineraaliseurueita<br />
tutkimalla. Sidottaessa metamor<strong>fi</strong>sia olosuhteiden vaihteluita magmakivivaiheisiin ja<br />
kivien tektoniseen kehitykseen voidaan tehdä tulkintoja kivien tektonisista syntymiljöistä. Isotooppigeologisin<br />
menetelmin on mahdollista iätä magmaattisia, metamor<strong>fi</strong>sia ja jopa sedimenttien<br />
kerrostumistapahtumia, joten geologinen kehityshistoria saadaan näin kohtalaisen tarkasti<br />
ajallisesti täsmennettyä.<br />
Tutkimusalue on ENE-suuntaisella, graniittisten syväkivien luonnehtimalla, noin 100 km leveällä<br />
Etelä-Suomen granitoidivyöhykkeellä (Kuva 1, SFGZ). Granitoidivyöhyke leikkaa varhaisemmin<br />
Svekofennisessä orogeniassa syntyneitä vyöhykkeitä, kuten tonaliittimigmatiittivyöhykettä<br />
(Kuva 1, TMB) sekä graniittimigmatiittivyöhykettä (Kuva 1, GMB). Pohjoisessa tonaliittimigmatiittivyöhykkeellä<br />
(TMB) voimakkaat tektoniset liikunnot hiipuivat pääosin jo noin 1.88<br />
miljardia vuotta sitten. Graniittimigmatiittivyöhykkeellä (GMB) kuoren terminen kehitys jatkui<br />
tonaliittimigmatiittivyöhykettä hieman pitempään, koska kuoren stabiloiduttua pohjoisessa voimakkaimmat<br />
kuoren törmäystapahtumat siirtyivät etelämmäksi. Etelä-Suomen granitoidivyöhykkeellä<br />
(SFGZ) lämpövuo jatkui korkeana pitkään normaalivahvuisen kuoren (n. 45 km)<br />
stabiloiduttua vasta noin 1.80 miljardia vuotta sitten.
Change language