Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...

More documents

Recommendations

Info

17 Kuva 11. a. Tonaliitin ja granodioriitin uudelleensulaminen on aiheuttanut raitaisen asun, mikä on tyypillistä Espoon granitoidialueella, mm. Nuuksiossa. (Ämmässuo, Espoo). b. Vaaleita, graniittisia sulapesäkkeitä uudelleensulaneessa granodioriitissa/tonaliitissa. Lähinnä biotiitin hajoamisen seurauksena on syntynyt granaattia, kordieriittia ja graniittista sulaa. (Solvalla, Espoo). c. Tonaliittia deformoiva ekstensionaalinen leikkaushiertorakenne; graniittia on tunkeutunut leikkaustasoon. (Selkäkallio, Espoo). Valokuvat M. Pajunen (Pajunen et al., tekeillä).
18 Kuva 12. Lievästi gneissiytyneitä granodioriittisia fragmentteja nuoremmassa, koostumukseltaan graniittisemmassa, lähes sulassa tilassa mobiloituneessa syväkivessä. (Jamppa, Järvenpää). Valokuva M. Pajunen. Mafisia syväkiviä on alueella melko vähän. Hyvinkään pohjoisosissa on suuri Hyvinkään kerroksellinen gabromassiivi (Kuva 13a), joka sisältää myös ultramafisia, peridotiittisia osia. Massiivi on läpikäynyt monivaiheisen deformaation ja metamorfoosin (Kuva 13b,c), mutta siitä huolimatta alkuperäinen mineralogia ja magmaattiset rakenteet, kuten magmaattinen kerroksellisuus, ovat usein hyvin säilyneet varsinkin massivin sisäosissa. Muualla gabroa on pienehköinä metamorfoituneina intruusioina tai usein sitä tavataan voimakkaasti tektonisoituneina kerrosmaisina intruusioina granitoidien seassa. Ne ovat usein deformoituneet linssimäisiksi tai esiintyvät budinaasifragmentteina migmatiittisten gneissien ja graniittien seassa (Kuva 14). Alueen valtakivilajeina ovat happamat ja intermediaariset syväkivet, graniitit, granodioriitit ja tonaliitit. Osa syväkivistä on luonteeltaan diateksiitteja, eli ne ovat syntyneet vanhemmasta suprakrustisesta aineksesta, pääasiassa kiillegneisseistä, uudelleensulamisen ja hyvin pitkälle kehittyneen migmatiittiutumisen seurauksena. Niissä on toisaalta syväkiville tyypillisiä piirteitä, kuten mineraalikoostumus, karkeus, homogeenisuus ja rakenne, mutta toisaalta niissä tavataan haamumaisia gneissi- ja migmatiittijäänteitä. Toisaalta kivet myös esiintyvät intrusiivikivien tapaan ja migmatisoivat suprakrustisia kivilajeja. Paikoin niitä on paljastuneena jylhinä kallioina ja ne osoittavat silloin selvempää intrusiiviluonnetta. Tällaisia kiviä on runsaasti Kirkkonummen keskiosissa ja Sipoon alueilla. Monin paikoin etenkin granodioriittiset tyypit sisältävät granaattia. Paikoin myöhemmät magmaattiset, metamorfiset ja tektoniset tapahtumat ovat edelleen muokanneet myös näitä hyvin kompleksisen kehityshistorian kokeneita kiviä. Kirkkonummen pohjoisosissa, Sipoon alueilla ja Hyvinkään eteläosissa on lisäksi melko laaja-alaisia mineralogisesti jokseenkin homogeenista punertavaa mikrokliinigraniittia ja sen pegmatiittisia ja karkeaporfyyrisiä muunnoksia.
Page 1 and 2: Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42
Page 3 and 4: GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUME
Page 5 and 6: 7 KALLIOKIVIAINEKSET JA LUONNONKIVE
Page 7 and 8: 2 en uusien asuinalueiden myötä.
Page 9 and 10: 4 Maastohavaintoja kertyi Access -t
Page 11 and 12: 6 Kuva 1. Etelä-Suomen geotektonis
Page 13 and 14: 8 grafisten aineistojen analyysiin
Page 15 and 16: 10 samanaikaisesti tai jopa vulkaan
Page 17 and 18: 12 Kuva 5. a. Granaattipitoinen ton
Page 19 and 20: 14 Kuva 8. Raitainen runsaasti gran
Page 21: 16 4.1.2 Magmaattiset syväkivet Tu
Page 25 and 26: 20 Kuva 14. Keskirakeista gabroa li
Page 27 and 28: 22 esiintyy harvakseltaan valtaosal
Page 29 and 30: 24 Näiden granitoidien intrudoitum
Page 31 and 32: 26 tavasti varhaisemman kehityksen
Page 33 and 34: 28 rajata. Hauraiden rakenteiden lu
Page 35 and 36: 30 Sipoon alueella. Etelässä komp
Page 37 and 38: 32 5 SIIRROSRAKENTEET Tutkimusaluee
Page 39 and 40: 34 tyvien siirrosten suuntauksiin.
Page 41 and 42: 36 Karttakuvaan siirrokset saatiin
Page 43 and 44: 38 NW-SE-suuntaisia breksioita esii
Page 45 and 46: 40 Taulukko 6. Geologisen ja rakenn
Page 47 and 48: 42 6.1.1 Rakosuunnat Rakosuunnissa
Page 49 and 50: 44 Yleisimmät rakoetäisyydet rako
Page 51 and 52: 46 6.1.3 Rakopituus Rakopituuden mi
Page 53 and 54: 48 6.1.4 Rakosuuntien lukumäärä
Page 55 and 56: Kuva 32. Kallion laatua heikentävi
Page 57 and 58: 52 Taulukko 10. Havaintoaineistosta
Page 59 and 60: 54 eheitä kallion osia. Kallion ri
Page 61 and 62: 56 Alustava työ ennen maastoon lä
Page 63 and 64: 58 Taulukko 14. Kiviainesten laatul
Page 65 and 66: 60 Kuva 35.
Page 67 and 68: 62 Graniitti-granodioriitti-vyöhyk
Page 69 and 70: 64 Intermediääristä tuffia/agglo
Page 71 and 72: 66 ja 43). Kivi on raekooltaan hien
Page 73 and 74:
68 Kuva 45. Keinukallion louhoksen
Page 75 and 76:
70 Kuva 48. Tuusulan, Keravan ja J
Page 77 and 78:
72 Kalliokiviaineslouhokset Seepsul
Page 79 and 80:
74 graniittia on esim. Långvikin k
Page 81 and 82:
76 Kuva 53. Yleisnäkymä Eestinkyl
Page 83 and 84:
78 Kuva 56. Nurmijärven kiviainesk
Page 85 and 86:
80 Kuva 58. Karhunkorven louhoksen
Page 87 and 88:
82 Kalliokiviaineslouhokset Sipooss
Page 89 and 90:
84 Kuva 62. Yleisnäkymä Mömossen
Page 91 and 92:
86 Tutkimusalueen kunnissa ei ole t
Page 93 and 94:
88 Härme, M. 1960. Kivilajikartan
Page 95:
90 Wennerström, M., Airo, M.-L., E
show all

Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?