Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...

More documents

Recommendations

Info

29 Kuva 21. a. Useassa vaiheessa deformoitunut Hyvinkään siirrosvyöhyke kiillegneississä. (Ylimmäinen Karkkila). b. Hyvinkään siirrosvyöhykkeen kinemaattinen tulkinta. c. Sillimaniittipitoinen gneissi Hyvinkään siirrosvyöhykkeessä. (Palopuro Hyvinkää). d. Pystyleikkaus NE-suuntaisesta siirrosksesta Hyvinkään siirrosvyöhykkeessä. (Vaskijärvi, Karkkila). Valokuvat M. Pajunen (Pajunen et al., tekeillä).
30 Sipoon alueella. Etelässä kompleksi rajautuu voimakkaan hiertovyöhykkeen välityksellä eteläiseen sedimenttis-vulkaaniseen alueeseen. 3) Pohjois-Sipoon granitoidialuetta luonnehtivat useassa vaiheessa intrudoituneet graniittiset syväkivet sekä varhaisempien pintasyntyisten ja tonaliittisten syväkivien voimakas uudelleensulaminen. Valtakivilajeina alueella ovat happamat ja intermediaariset syväkivet, graniitit, granodioriitit ja tonaliitit. Varsinkin alueen keskiosia luonnehtivat voimakkaasti migmatiittiutuneet gneissit, paikoin ns. schlieren gneissit, joissa vanhempi gneissiaines muodostaa vain epämääräisiä jäänteitä suuntautuneiden graniittien seassa. Alueen pohjoisosassa, Sipoon alueella, on enemmän paremmin säilyneitä migmatiittisia gneissejä varhaisten gneissimäisten tonaliittien ja nuorempien graniittien seassa. Pohjoisosassa ovat tyypillisiä laaja-alaiset ja loiva-asentoiset, taipuneet tektoniset antiformi-synformirakenteet. Antiformien kekustoissa (risteävien poimurakenteiden muodostamissa doomeissa - poimuharjojen akselikulminaatioissa) on paikoin paljastuneena Länsi-Uudenmaan granuliittikompleksin kaltaisia korkean metamorfoosiasteen kiviä. Niissä tosin korkean asteen mineraaliseurueet ovat usein hajonneet myöhäisemmän metamor<strong>fi</strong>sen pulssin seurauksena. 4) Tuusulan migmatiittialue on oikeastaan Länsi-Uusimaan granuliittialueen ja Pohjois-Sipoon granitoidialueen välinen vaihettumisvyöhyke, jolle omia erityispiirteitään antaa lisäksi Porkkalan-Mäntsälän ja Vuosaaren-Korson siirrokset ja niiden sivuhaarakkeet. Alueen länsiosia luonnehtivat korkean asteen gneissit ja migmatiitit ja itäosissa vallitsevat graniittiset syväkivet. Erityisen runsaasti on graniittisia pegmatiitteja, jotka sisältävät paikoin runsaasti granaattia. Tällä alueella tektonisten rakenteiden kuten poimutuksen kulku kääntyy pohjoissuuntaiseksi ja ekstensioliuskeisuuden kaade on poimuttuneet usein lähes pystyksi. Suurten ruhjeiden tuntumassa gneissit ja erityisesti pegmatiitit voivat olla voimakkaan ruhjeisia ja tummat biotiittirikkaat kasaumajuovat ovat yleisiä. Myös hematiitin punaiseksi värjäämät ruhjeraot ovat paikoin tyypillisiä. 5) Länsi-Uudenmaan granuliittialue (WUC), on laaja yhtenäinen korkean metamorfoosiasteen alue, jota luonnehtivat mm. voimakkaasti migmatiittiutuneet granaatti- ja kordieriittipitoiset kiillegneissit sekä pyrokseenipitoiset mineraaliseurueet kalkkirikkaammissa pintakivissä sekä intermediaarisissa syväkivissä. Vastaavanlaisia pienempiä korkean metamorfoosin alueita esiintyy myös idempänä mm. Sipoon alueen tektonisissa antiformirakenteissa, joissa kuoren alemmat horisontit paljastuvat vastaavasti nykyeroosiotasolle. Granuliittialueen tektoniikalle on ominaista nuoremman tektonisen vaiheen aikana syntyneet laaja-alaiset tektoniset allas-doomiinterferenssikuviot, jotka ilmenevät mm. magneettisten anomalioiden muodostamina soikiokuvioina. Aluetta luonnehtii usein hyvin loiva-asentoinen voimakas liuskeisuus, joka on syntynyt myöhään tektonisessa evoluutiossa ja on hävittänyt usein edeltävät rakenteet usein kokonaan. 6) Espoon granitoidialuetta luonnehtivat useassa vaiheessa intrudoituneet graniittiset syväkivet sekä varhaisempien pintasyntyisten ja tonaliittisten syväkivien voimakas uudelleensulaminen. Valtakivilajeina alueella ovat happamat ja intermediaariset syväkivet, graniitit, granodioriitit ja tonaliitit. Espoon granitoidikompleksin alue on rakenteeltaan loiva-asentoinen varsinkin Nuuksion alueella. Itäosassaan granitoidivyöhyke taipuu Porkkalan-Mäntsälän ja Vuosaaren-Korson hiertovyöhykkeiden alueella ja muodostaa laajan poimurakenteen. Alueen rakenteet ovat lähes täysin svekofennisen orogenian myöhäisen vaiheen aikana syntyneitä. 7) Hyvinkään gabro-vulkaniittivyöhykettä luonnehtivat laaja-alaiset gabroalueet ja niitä ympäröivät emäksiset ja intermediääriset vulkaaniset ja vähäisemmin sedimenttiset gneissit. Alueen eteläreunassa on vyöhyke, taipuen gabromassiivin itäpuolella koillissuuntaiseksi, jossa on laajalla alueella graniitteja; ne ovat paikoin rakenteeltaan porfyyrisiä. Rakenteeltaan alue on komplek-
Page 1 and 2: Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42
Page 3 and 4: GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUME
Page 5 and 6: 7 KALLIOKIVIAINEKSET JA LUONNONKIVE
Page 7 and 8: 2 en uusien asuinalueiden myötä.
Page 9 and 10: 4 Maastohavaintoja kertyi Access -t
Page 11 and 12: 6 Kuva 1. Etelä-Suomen geotektonis
Page 13 and 14: 8 grafisten aineistojen analyysiin
Page 15 and 16: 10 samanaikaisesti tai jopa vulkaan
Page 17 and 18: 12 Kuva 5. a. Granaattipitoinen ton
Page 19 and 20: 14 Kuva 8. Raitainen runsaasti gran
Page 21 and 22: 16 4.1.2 Magmaattiset syväkivet Tu
Page 23 and 24: 18 Kuva 12. Lievästi gneissiytynei
Page 25 and 26: 20 Kuva 14. Keskirakeista gabroa li
Page 27 and 28: 22 esiintyy harvakseltaan valtaosal
Page 29 and 30: 24 Näiden granitoidien intrudoitum
Page 31 and 32: 26 tavasti varhaisemman kehityksen
Page 33: 28 rajata. Hauraiden rakenteiden lu
Page 37 and 38: 32 5 SIIRROSRAKENTEET Tutkimusaluee
Page 39 and 40: 34 tyvien siirrosten suuntauksiin.
Page 41 and 42: 36 Karttakuvaan siirrokset saatiin
Page 43 and 44: 38 NW-SE-suuntaisia breksioita esii
Page 45 and 46: 40 Taulukko 6. Geologisen ja rakenn
Page 47 and 48: 42 6.1.1 Rakosuunnat Rakosuunnissa
Page 49 and 50: 44 Yleisimmät rakoetäisyydet rako
Page 51 and 52: 46 6.1.3 Rakopituus Rakopituuden mi
Page 53 and 54: 48 6.1.4 Rakosuuntien lukumäärä
Page 55 and 56: Kuva 32. Kallion laatua heikentävi
Page 57 and 58: 52 Taulukko 10. Havaintoaineistosta
Page 59 and 60: 54 eheitä kallion osia. Kallion ri
Page 61 and 62: 56 Alustava työ ennen maastoon lä
Page 63 and 64: 58 Taulukko 14. Kiviainesten laatul
Page 65 and 66: 60 Kuva 35.
Page 67 and 68: 62 Graniitti-granodioriitti-vyöhyk
Page 69 and 70: 64 Intermediääristä tuffia/agglo
Page 71 and 72: 66 ja 43). Kivi on raekooltaan hien
Page 73 and 74: 68 Kuva 45. Keinukallion louhoksen
Page 75 and 76: 70 Kuva 48. Tuusulan, Keravan ja J
Page 77 and 78: 72 Kalliokiviaineslouhokset Seepsul
Page 79 and 80: 74 graniittia on esim. Långvikin k
Page 81 and 82: 76 Kuva 53. Yleisnäkymä Eestinkyl
Page 83 and 84: 78 Kuva 56. Nurmijärven kiviainesk
Page 85 and 86:
80 Kuva 58. Karhunkorven louhoksen
Page 87 and 88:
82 Kalliokiviaineslouhokset Sipooss
Page 89 and 90:
84 Kuva 62. Yleisnäkymä Mömossen
Page 91 and 92:
86 Tutkimusalueen kunnissa ei ole t
Page 93 and 94:
88 Härme, M. 1960. Kivilajikartan
Page 95:
90 Wennerström, M., Airo, M.-L., E
show all

Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?