Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...

More documents

Recommendations

Info

15 Kuva 9. a. Voimakkaasti liuskeinen kvartsitti, jossa myös oikeankätinen duktiili hiertosauma. Valokuva R. Niemelä. b. Konglomeraattivälikerros kvartsiitissa. c. Kvartsiitin ja kiillegneissin välinen kerrostumisraja. d. Mikroskooppivalokuva kvartsiitista (Sil = sillimaniitti ja Qtz = kvartsi). (Myllykylä, Hyvinkää). Valokuvat b-d M. Pajunen (Pajunen et al., tekeillä).
16 4.1.2 Magmaattiset syväkivet Tutkimusalueella magmaattisia syväkiviä on intrudoitunut tektonisen kehityksen useissa vaiheissa. Vanhemmat syväkivet ovat usein voimakkaastikin tektonisoituneita. Ne ovat läpikäyneet useita poimutusvaiheita. Ne ovat voimakkaasti suuntautuneita ja liuskettuneita ja niiden mineraaliseurueet ja mikrorakenteet heijastelevat niiden läpikäymiä metamor<strong>fi</strong>sia olosuhteita. Tyypillistä vanhoille felsisille syväkiville, jotka ovat pääosin gneissimäisiä tonaliitteja, on uudelleensulamisen seurauksena syntyneet graniittiset suonet, juonet ja epämääräisen muotoiset graniittiset osueet; sulamisen yhteydessä on monesti syntynyt granaattia. Erilaiset nuoremmat siirrosrakenteet (shear bands) ja metamor<strong>fi</strong>sen erkautumisen seurauksena syntyneet koostumukseltaan vaihtelevat viirut, liekkimäiset juovat ja jopa kerroksellisuutta muistuttava raitaisuus ovat niissä tyypillisiä (Kuvat 10, 11 ja 12). Tektonisen kehityksen myöhäisemmissä vaiheissa intrudoituneet syväkivet ovat sitävastoin säilyttäneet hyvin primäärin magmaattisen rakenteensa ja koostumuksensa. Ne ovat heikosti suuntautuneita ja paikoin suuntaus edustaakin magmaattisen virtauksen synnyttämää pilsteisyyttä; harvoin alueen syväkivet ovat täysin suuntautumattomia. Kuva 10. a. Voimakkaasti litistynyt primäärikontakti migmatiittisen granaatti-kiillegneissin ja gneissimäisen tonaliitin välillä. Kontaktivyöhykkeen voimakasta litistymistä ovat vahvistaneet myöhemmät deformaatiovaiheet; vertaa kuvan vasemman reunan gneissiä paremmin varhaiset rakenteensa säilyttäneeseen gneissiin kuvassa 3 samalta paljastumalta. b. Myöhäisempi tonaliittigeneraatio intrudoi kuvassa a olevaa gneissimäistä tonaliittia. Muuttuminen kontaktivyöhykkeessä osoittaa intrudoitumisen tapahtuneen jäähtyneessä ympäristössä. Tämäkin tonaliitti on voimakkaasti liuskeinen ja poimuttui edelleen avoimesti myöhäisimpien svekofennisten deformaatiovaiheiden aikana. (Vilonoja, Pornainen). Valokuvat M. Pajunen (Pajunen et al., tekeillä).
Page 1 and 2: Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42
Page 3 and 4: GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUME
Page 5 and 6: 7 KALLIOKIVIAINEKSET JA LUONNONKIVE
Page 7 and 8: 2 en uusien asuinalueiden myötä.
Page 9 and 10: 4 Maastohavaintoja kertyi Access -t
Page 11 and 12: 6 Kuva 1. Etelä-Suomen geotektonis
Page 13 and 14: 8 grafisten aineistojen analyysiin
Page 15 and 16: 10 samanaikaisesti tai jopa vulkaan
Page 17 and 18: 12 Kuva 5. a. Granaattipitoinen ton
Page 19: 14 Kuva 8. Raitainen runsaasti gran
Page 23 and 24: 18 Kuva 12. Lievästi gneissiytynei
Page 25 and 26: 20 Kuva 14. Keskirakeista gabroa li
Page 27 and 28: 22 esiintyy harvakseltaan valtaosal
Page 29 and 30: 24 Näiden granitoidien intrudoitum
Page 31 and 32: 26 tavasti varhaisemman kehityksen
Page 33 and 34: 28 rajata. Hauraiden rakenteiden lu
Page 35 and 36: 30 Sipoon alueella. Etelässä komp
Page 37 and 38: 32 5 SIIRROSRAKENTEET Tutkimusaluee
Page 39 and 40: 34 tyvien siirrosten suuntauksiin.
Page 41 and 42: 36 Karttakuvaan siirrokset saatiin
Page 43 and 44: 38 NW-SE-suuntaisia breksioita esii
Page 45 and 46: 40 Taulukko 6. Geologisen ja rakenn
Page 47 and 48: 42 6.1.1 Rakosuunnat Rakosuunnissa
Page 49 and 50: 44 Yleisimmät rakoetäisyydet rako
Page 51 and 52: 46 6.1.3 Rakopituus Rakopituuden mi
Page 53 and 54: 48 6.1.4 Rakosuuntien lukumäärä
Page 55 and 56: Kuva 32. Kallion laatua heikentävi
Page 57 and 58: 52 Taulukko 10. Havaintoaineistosta
Page 59 and 60: 54 eheitä kallion osia. Kallion ri
Page 61 and 62: 56 Alustava työ ennen maastoon lä
Page 63 and 64: 58 Taulukko 14. Kiviainesten laatul
Page 65 and 66: 60 Kuva 35.
Page 67 and 68: 62 Graniitti-granodioriitti-vyöhyk
Page 69 and 70: 64 Intermediääristä tuffia/agglo
Page 71 and 72:
66 ja 43). Kivi on raekooltaan hien
Page 73 and 74:
68 Kuva 45. Keinukallion louhoksen
Page 75 and 76:
70 Kuva 48. Tuusulan, Keravan ja J
Page 77 and 78:
72 Kalliokiviaineslouhokset Seepsul
Page 79 and 80:
74 graniittia on esim. Långvikin k
Page 81 and 82:
76 Kuva 53. Yleisnäkymä Eestinkyl
Page 83 and 84:
78 Kuva 56. Nurmijärven kiviainesk
Page 85 and 86:
80 Kuva 58. Karhunkorven louhoksen
Page 87 and 88:
82 Kalliokiviaineslouhokset Sipooss
Page 89 and 90:
84 Kuva 62. Yleisnäkymä Mömossen
Page 91 and 92:
86 Tutkimusalueen kunnissa ei ole t
Page 93 and 94:
88 Härme, M. 1960. Kivilajikartan
Page 95:
90 Wennerström, M., Airo, M.-L., E
show all

Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?