Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...

61
Usmin gabro
Kunnan luoteisosassa vallitseva kivilaji on gabro (Kuva 35). Gabro on väriltään lähes musta tai
tummanvihreä. Se on rakenteeltaan massamainen tai heikosti suuntautunut ja raekooltaan jonkin
verran vaihteleva. Usein raekoko on hieno- ja keskirakeisen rajoilla tai keskirakeista (1 – 2 mm).
Gabrosta saadaan lujuudeltaan vaihtelevaa, sekä lujaa että massakiveksi soveltuvaa kiviainesta.
Lujuus vaihtelee vanhan luokituksen (TVH 1988, Taulukko 11, s. 58) mukaan A – II- luokassa
kiven raekoon mukaan. Hienorakeisimmat tyypit ovat lujimpia. Gabron luonteesta johtuen kiviaineksen
lujuus saattaa vaihdella huomattavasti pienelläkin alueella. Gabrosta saadaan sitkeää,
mutta pehmeähköä kiviainesta. Magneettikiisupirote saattaa estää kalliokiviaineksen käytön vaativissa
kohteissa.
Gabron alueella on yksi toiminnassa oleva kalliokiviaineslouhos (Rappukallio, Kuva 35, Kuvat
36, 37 ja 38), joka sijaitsee Riihimäellä, lähellä Hyvinkään ja Riihimäen rajaa. Alueella on myös
useita vanhoja luonnonkivilouhimoita, joista on otettu ainesta hautakivituotantoon (Kuva 35).
Usmin gabrosta valtaosa sijaitsee Natura-alueella (Kuva 35).
Läntinen vulkaniittialue
Kunnan länsiosassa oleva vulkaniittialue koostuu tummasta hienorakeisesta, paikoin tiiviistä intermediäärisestä/
emäksisestä vulkaniitista, josta saatavan kiviaineksen lujuus on 1-luokkaa (A –
I-luokkaa (TVH 1988), kartta ). Heikompaa kiviainesta saadaan vyöhykkeen reunaosista, joissa
on runsaasti pegmatiitti- ja graniittijuonia. Hyvinkään kunnan lujimmat kiviainekset saadaan tältä
alueelta.
Läntisellä vulkaniittialueella on kolme kalliokiviaineslouhosta. Näistä kauimmin on ollut toiminnassa
Haarumäki, jossa louhintaa ollaan lopettelemassa. Jukolan louhoksella toiminta on
aloitettu 2000-luvulla. Karjulammenlouhos on avattu keväällä 2006. Näille kaikille yhteistä on
louhittava kivilaji, joka on koostumukseltaan ja rakenteeltaan jonkin verran vaihteleva hienorakeinen,
luja vulkaniitti.
Lounainen liuskealue
Kunnan lounaisosassa olevalla liuske- ja gneissialueella on seoksista kiillegneissiä ja pyrokseenipitoisia
liuskeita esim. Löytlahden ympäristössä. Liuskeista saadaan paikoin I-luokan kiviainesta
(TVH 1988, Idman ja Eilu 1990).
Itäinen liuskealue
Itäisellä liuskealueella on hienorakeisia, kiillepitoisia liuskeita, joissa on amfiboliitti- ja kvartsiittikerroksia.
Alueella on myös kiillegneissejä. Liuskeissa ja gneisseissä on runsaasti karkearakeisesta
graniittisesta aineksesta ja graniittipegmatiitista koostuvia juonia ja pahkuja. Kiillepitoiset
gneissit ovat yleensä lujuudeltaan lujia (TVH 1988 A-I-luokkaa), mutta pegmatiitti heikentää
alueelta saatavan kiviaineksen lujuutta monin paikoin.
Itäisellä liuskealueella, Junninkalliolla, on kaksi vanhaa luonnonkivilouhimoa, jotka molemmat
sijaitsevat kvartsiitissa (Kuva 35). Kvartsiitista saadaan lujaa kiviainesta (I-luokkaa, TVH 1988).