Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...

More documents

Recommendations

Info

39 1976) mukaisia arvoja saatiin Helsingin kaupungin geoteknisen viraston Helsingin alueelle rakennettujen tunneleiden seurantapiirustuksista. Integroimalla maastohavaintoja, tunneliaineistoa ja topografisten ja geofysikaalisten karttojen tulkintaa, luotiin yhteys geologisen syntyperän ja RG-luokituksen välille. Taulukko 5. Heikkousvyöhykkeille tyypilliset rakenteet eri rakennettavuusluokissa. 1 on luokittelussa ehjin ja 3 rikkonaisin vyöhyke. Tunnukset Rp ja Ri ovat RG-luokituksen mukaan (Gardemeister ja muut, 1976). Taulukko raportista Pajunen ja muut 2002. Rakennettavuusluokituksen mukainen oletusarvo on 1-3 (Taulukko 6). Luokka 1 kuvaa vähiten rapautuneita ja rikkonaisia vyöhykkeitä ja 3 puolestaan pahimpia. Heikkousvyöhykkeen luokkaan vaikuttaa siirroksen geologinen luokka sekä siirroksen ulottuvuus (pituus, leveys). Rakenteista hauraat ja monivaiheiset siirrosvyöhykkeet ovat rikkonaisimpia ja rakennettavuuden kannalta haitallisimpia. Tämän tutkimusalueen heikkousvyöhykkeet luokiteltiin edellä esitettyjen taulukoiden mukaan. Karttakuvassa pohjana ovat samat lineamentit kuin geologisessa luokittelussa (Kartta 8). Alle kilometrin pituisia painanteita ei luokiteltu. Kaikki heikkousvyöhykeluokat ovat arvioita. Kartalla esitetyt heikkousvyöhykkeet antavat viitteitä vyöhykkeillä mahdollisista odotettavissa olevista kalliorakenteista, jotka vaikuttavat rakennusvaiheen toimenpiteisiin. KARTTA 8. Heikkousvyöhykkeet
40 Taulukko 6. Geologisen ja rakennusgeologisen luokituksen yhdistäminen. SZ-luokitusta on muutettu hiukan ja vanhat luokat näkyvät harmaalla ja yliviivattuna (vertaa Pajunen ja muut 2002a), tämän raportin luokat mustalla. Heikkousvyöhykkeen rakennettavuusluokan lähtöarvo määritetään vyöhykkeen geologisen luokituksen ja dimension mukaan ottaen huomioon rapautumis- rikkonaisuus- ja vesivuototiedot, jotka on saatu tunneleista. Yksittäisen vyöhykkeen luokkaa heikentää mm. laaja rapautuminen, suuri vedenjohtavuus tai vyöhykkeiden risteävyys.
Page 1 and 2: Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42
Page 3 and 4: GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUME
Page 5 and 6: 7 KALLIOKIVIAINEKSET JA LUONNONKIVE
Page 7 and 8: 2 en uusien asuinalueiden myötä.
Page 9 and 10: 4 Maastohavaintoja kertyi Access -t
Page 11 and 12: 6 Kuva 1. Etelä-Suomen geotektonis
Page 13 and 14: 8 grafisten aineistojen analyysiin
Page 15 and 16: 10 samanaikaisesti tai jopa vulkaan
Page 17 and 18: 12 Kuva 5. a. Granaattipitoinen ton
Page 19 and 20: 14 Kuva 8. Raitainen runsaasti gran
Page 21 and 22: 16 4.1.2 Magmaattiset syväkivet Tu
Page 23 and 24: 18 Kuva 12. Lievästi gneissiytynei
Page 25 and 26: 20 Kuva 14. Keskirakeista gabroa li
Page 27 and 28: 22 esiintyy harvakseltaan valtaosal
Page 29 and 30: 24 Näiden granitoidien intrudoitum
Page 31 and 32: 26 tavasti varhaisemman kehityksen
Page 33 and 34: 28 rajata. Hauraiden rakenteiden lu
Page 35 and 36: 30 Sipoon alueella. Etelässä komp
Page 37 and 38: 32 5 SIIRROSRAKENTEET Tutkimusaluee
Page 39 and 40: 34 tyvien siirrosten suuntauksiin.
Page 41 and 42: 36 Karttakuvaan siirrokset saatiin
Page 43: 38 NW-SE-suuntaisia breksioita esii
Page 47 and 48: 42 6.1.1 Rakosuunnat Rakosuunnissa
Page 49 and 50: 44 Yleisimmät rakoetäisyydet rako
Page 51 and 52: 46 6.1.3 Rakopituus Rakopituuden mi
Page 53 and 54: 48 6.1.4 Rakosuuntien lukumäärä
Page 55 and 56: Kuva 32. Kallion laatua heikentävi
Page 57 and 58: 52 Taulukko 10. Havaintoaineistosta
Page 59 and 60: 54 eheitä kallion osia. Kallion ri
Page 61 and 62: 56 Alustava työ ennen maastoon lä
Page 63 and 64: 58 Taulukko 14. Kiviainesten laatul
Page 65 and 66: 60 Kuva 35.
Page 67 and 68: 62 Graniitti-granodioriitti-vyöhyk
Page 69 and 70: 64 Intermediääristä tuffia/agglo
Page 71 and 72: 66 ja 43). Kivi on raekooltaan hien
Page 73 and 74: 68 Kuva 45. Keinukallion louhoksen
Page 75 and 76: 70 Kuva 48. Tuusulan, Keravan ja J
Page 77 and 78: 72 Kalliokiviaineslouhokset Seepsul
Page 79 and 80: 74 graniittia on esim. Långvikin k
Page 81 and 82: 76 Kuva 53. Yleisnäkymä Eestinkyl
Page 83 and 84: 78 Kuva 56. Nurmijärven kiviainesk
Page 85 and 86: 80 Kuva 58. Karhunkorven louhoksen
Page 87 and 88: 82 Kalliokiviaineslouhokset Sipooss
Page 89 and 90: 84 Kuva 62. Yleisnäkymä Mömossen
Page 91 and 92: 86 Tutkimusalueen kunnissa ei ole t
Page 93 and 94: 88 Härme, M. 1960. Kivilajikartan
Page 95:
90 Wennerström, M., Airo, M.-L., E
show all

Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?