Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...

77
7.2.6 Nurmijärvi
Kallioperän yleispiirteet ja kallion laatu
Nurmijärven eteläosassa olevalla graniittivaltaisella alueella on keskirakeisen graniitin lisäksi
runsaasti pegmatiittia sekä kiillegneissisulkeumia (Kuva 56). Graniitin maasälpäpitoisuus
ja raekoko vaihtelevat ja graniitti vaihettuu joskus granodioriitiksi. Graniitissa on runsaasti punaista
granaattia. Graniitti on lujuudeltaan massakiveä, keskimäärin III-luokkaa (TVH 1988).
Kunnan lounaisosassa on granodioriittia, kvartsidioriittia ja tonaliittia. Ne ovat yleensä raekooltaan
keskirakeisia tai karkeahkorakeisia ja usein granaattipitoisia. Lujuus on keskimäärin III –
luokkaa, hienorakeisemmat muunnokset II – luokkaa (TVH 1988). Klaukkalassa Pietarinmäellä
on hieman muita tutkimusalueen kallioalueita homogeenisempi alue. Siellä on hieno- ja keskirakeisen
rajalla olevaa heikosti suuntautunutta granodioriittia. Täältä voidaan saada kiven raekoosta
ja kiillepitoisuudesta riippuen lujuudeltaan paikoin 1 – luokan kiviainesta, joka on I – IIluokkaa
(TVH 1988). Muuten kallioalueet ovat yleensä heterogeenisia, ja yhtenäiset samaa kivilajia
olevat kallioalueet ovat pieniä. Tonaliitista on tehty testi, josta saadun tuloksen perusteella
kiviaines on III-luokkaa TVH:n 1988-luokituksessa (Vuokko 1990).
Koillisosassa on granaattipitoista, hienorakeista kiillegneissiä, jossa on graniittisuonitusta, pyrokseenivälikerroksia
ja kvartsimaasälpägneissiä. Kivilajit vaihtuvat nopeasti ja samoin myös
kivilajien lujuusominaisuudet. Valtakivilajeja ovat gneissimäinen granodioriitti ja tonaliitti, jossa
on seassa granaattikiillegneissiä, graniittijuonia ja pegmatiittigraniittisuonitusta. Paikoin gneissimäinen
granodioriitti ja tonaliitti on hienorakeista, jolloin siitä saadaan lujaa kiviainesta. Nämä
alueet eivät kuitenkaan ole laajoja. Kiillegneissin joukossa on myös hienorakeista kvartsimaasälpäliusketta,
jolloin kiven lujuus on 1 – ja 2-luokan rajalla. Kiillegneissi on paikoin selvästi
rapautunutta, ruosteista ja kiisupitoista. Tältä kiillegneissivaltaiselta alueelta saadaan massakiviainesta
(II – III-luokkaa, TVH 1988). Vaaksinjärven lähistöltä testattu pyrokseenigneissi on IIluokkaa
(TVH 1988), Vuokko 1990 (Kuva 56).
Kuva 55. Pyrokseenigneissiä Nurmijärven Mäntymäellä. Valokuva: S. Grönholm.