Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...

More documents

Recommendations

Info

77 7.2.6 Nurmijärvi Kallioperän yleispiirteet ja kallion laatu Nurmijärven eteläosassa olevalla graniittivaltaisella alueella on keskirakeisen graniitin lisäksi runsaasti pegmatiittia sekä kiillegneissisulkeumia (Kuva 56). Graniitin maasälpäpitoisuus ja raekoko vaihtelevat ja graniitti vaihettuu joskus granodioriitiksi. Graniitissa on runsaasti punaista granaattia. Graniitti on lujuudeltaan massakiveä, keskimäärin III-luokkaa (TVH 1988). Kunnan lounaisosassa on granodioriittia, kvartsidioriittia ja tonaliittia. Ne ovat yleensä raekooltaan keskirakeisia tai karkeahkorakeisia ja usein granaattipitoisia. Lujuus on keskimäärin III – luokkaa, hienorakeisemmat muunnokset II – luokkaa (TVH 1988). Klaukkalassa Pietarinmäellä on hieman muita tutkimusalueen kallioalueita homogeenisempi alue. Siellä on hieno- ja keskirakeisen rajalla olevaa heikosti suuntautunutta granodioriittia. Täältä voidaan saada kiven raekoosta ja kiillepitoisuudesta riippuen lujuudeltaan paikoin 1 – luokan kiviainesta, joka on I – IIluokkaa (TVH 1988). Muuten kallioalueet ovat yleensä heterogeenisia, ja yhtenäiset samaa kivilajia olevat kallioalueet ovat pieniä. Tonaliitista on tehty testi, josta saadun tuloksen perusteella kiviaines on III-luokkaa TVH:n 1988-luokituksessa (Vuokko 1990). Koillisosassa on granaattipitoista, hienorakeista kiillegneissiä, jossa on graniittisuonitusta, pyrokseenivälikerroksia ja kvartsimaasälpägneissiä. Kivilajit vaihtuvat nopeasti ja samoin myös kivilajien lujuusominaisuudet. Valtakivilajeja ovat gneissimäinen granodioriitti ja tonaliitti, jossa on seassa granaattikiillegneissiä, graniittijuonia ja pegmatiittigraniittisuonitusta. Paikoin gneissimäinen granodioriitti ja tonaliitti on hienorakeista, jolloin siitä saadaan lujaa kiviainesta. Nämä alueet eivät kuitenkaan ole laajoja. Kiillegneissin joukossa on myös hienorakeista kvartsimaasälpäliusketta, jolloin kiven lujuus on 1 – ja 2-luokan rajalla. Kiillegneissi on paikoin selvästi rapautunutta, ruosteista ja kiisupitoista. Tältä kiillegneissivaltaiselta alueelta saadaan massakiviainesta (II – III-luokkaa, TVH 1988). Vaaksinjärven lähistöltä testattu pyrokseenigneissi on IIluokkaa (TVH 1988), Vuokko 1990 (Kuva 56). Kuva 55. Pyrokseenigneissiä Nurmijärven Mäntymäellä. Valokuva: S. Grönholm.
78 Kuva 56. Nurmijärven kiviaineskartta. Kallioperäkartta on piirretty Härmeen (1958 ja 1969) kallioperäkarttoja yksinkertaistaen. Karttaa on täydennetty Helsingin seudun taajamakartoitus-hankkeen yhteydessä saatujen havaintojen perusteella. Lujaa kiviainesta sisältävät havaintopisteet on merkitty punaisella. Karttaan on merkitty myös toiminnassa oleva Karhunkorven kalliokiviaineslouhos, luonnonkivihavainnot sekä Natura-rajaukset.
Page 1 and 2:
Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42
Page 3 and 4:
GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUME
Page 5 and 6:
7 KALLIOKIVIAINEKSET JA LUONNONKIVE
Page 7 and 8:
2 en uusien asuinalueiden myötä.
Page 9 and 10:
4 Maastohavaintoja kertyi Access -t
Page 11 and 12:
6 Kuva 1. Etelä-Suomen geotektonis
Page 13 and 14:
8 grafisten aineistojen analyysiin
Page 15 and 16:
10 samanaikaisesti tai jopa vulkaan
Page 17 and 18:
12 Kuva 5. a. Granaattipitoinen ton
Page 19 and 20:
14 Kuva 8. Raitainen runsaasti gran
Page 21 and 22:
16 4.1.2 Magmaattiset syväkivet Tu
Page 23 and 24:
18 Kuva 12. Lievästi gneissiytynei
Page 25 and 26:
20 Kuva 14. Keskirakeista gabroa li
Page 27 and 28:
22 esiintyy harvakseltaan valtaosal
Page 29 and 30:
24 Näiden granitoidien intrudoitum
Page 31 and 32: 26 tavasti varhaisemman kehityksen
Page 33 and 34: 28 rajata. Hauraiden rakenteiden lu
Page 35 and 36: 30 Sipoon alueella. Etelässä komp
Page 37 and 38: 32 5 SIIRROSRAKENTEET Tutkimusaluee
Page 39 and 40: 34 tyvien siirrosten suuntauksiin.
Page 41 and 42: 36 Karttakuvaan siirrokset saatiin
Page 43 and 44: 38 NW-SE-suuntaisia breksioita esii
Page 45 and 46: 40 Taulukko 6. Geologisen ja rakenn
Page 47 and 48: 42 6.1.1 Rakosuunnat Rakosuunnissa
Page 49 and 50: 44 Yleisimmät rakoetäisyydet rako
Page 51 and 52: 46 6.1.3 Rakopituus Rakopituuden mi
Page 53 and 54: 48 6.1.4 Rakosuuntien lukumäärä
Page 55 and 56: Kuva 32. Kallion laatua heikentävi
Page 57 and 58: 52 Taulukko 10. Havaintoaineistosta
Page 59 and 60: 54 eheitä kallion osia. Kallion ri
Page 61 and 62: 56 Alustava työ ennen maastoon lä
Page 63 and 64: 58 Taulukko 14. Kiviainesten laatul
Page 65 and 66: 60 Kuva 35.
Page 67 and 68: 62 Graniitti-granodioriitti-vyöhyk
Page 69 and 70: 64 Intermediääristä tuffia/agglo
Page 71 and 72: 66 ja 43). Kivi on raekooltaan hien
Page 73 and 74: 68 Kuva 45. Keinukallion louhoksen
Page 75 and 76: 70 Kuva 48. Tuusulan, Keravan ja J
Page 77 and 78: 72 Kalliokiviaineslouhokset Seepsul
Page 79 and 80: 74 graniittia on esim. Långvikin k
Page 81: 76 Kuva 53. Yleisnäkymä Eestinkyl
Page 85 and 86: 80 Kuva 58. Karhunkorven louhoksen
Page 87 and 88: 82 Kalliokiviaineslouhokset Sipooss
Page 89 and 90: 84 Kuva 62. Yleisnäkymä Mömossen
Page 91 and 92: 86 Tutkimusalueen kunnissa ei ole t
Page 93 and 94: 88 Härme, M. 1960. Kivilajikartan
Page 95: 90 Wennerström, M., Airo, M.-L., E
show all

Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?