Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...
Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...
Helsingin seudun taajamakartoitus - Arkisto.gsf.fi - Geologian ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
30<br />
Sipoon alueella. Etelässä kompleksi rajautuu voimakkaan hiertovyöhykkeen välityksellä eteläiseen<br />
sedimenttis-vulkaaniseen alueeseen.<br />
3) Pohjois-Sipoon granitoidialuetta luonnehtivat useassa vaiheessa intrudoituneet graniittiset<br />
syväkivet sekä varhaisempien pintasyntyisten ja tonaliittisten syväkivien voimakas uudelleensulaminen.<br />
Valtakivilajeina alueella ovat happamat ja intermediaariset syväkivet, graniitit, granodioriitit<br />
ja tonaliitit. Varsinkin alueen keskiosia luonnehtivat voimakkaasti migmatiittiutuneet<br />
gneissit, paikoin ns. schlieren gneissit, joissa vanhempi gneissiaines muodostaa vain epämääräisiä<br />
jäänteitä suuntautuneiden graniittien seassa. Alueen pohjoisosassa, Sipoon alueella, on<br />
enemmän paremmin säilyneitä migmatiittisia gneissejä varhaisten gneissimäisten tonaliittien ja<br />
nuorempien graniittien seassa. Pohjoisosassa ovat tyypillisiä laaja-alaiset ja loiva-asentoiset, taipuneet<br />
tektoniset antiformi-synformirakenteet. Antiformien kekustoissa (risteävien poimurakenteiden<br />
muodostamissa doomeissa - poimuharjojen akselikulminaatioissa) on paikoin paljastuneena<br />
Länsi-Uudenmaan granuliittikompleksin kaltaisia korkean metamorfoosiasteen kiviä. Niissä<br />
tosin korkean asteen mineraaliseurueet ovat usein hajonneet myöhäisemmän metamor<strong>fi</strong>sen pulssin<br />
seurauksena.<br />
4) Tuusulan migmatiittialue on oikeastaan Länsi-Uusimaan granuliittialueen ja Pohjois-Sipoon<br />
granitoidialueen välinen vaihettumisvyöhyke, jolle omia erityispiirteitään antaa lisäksi Porkkalan-Mäntsälän<br />
ja Vuosaaren-Korson siirrokset ja niiden sivuhaarakkeet. Alueen länsiosia luonnehtivat<br />
korkean asteen gneissit ja migmatiitit ja itäosissa vallitsevat graniittiset syväkivet. Erityisen<br />
runsaasti on graniittisia pegmatiitteja, jotka sisältävät paikoin runsaasti granaattia. Tällä<br />
alueella tektonisten rakenteiden kuten poimutuksen kulku kääntyy pohjoissuuntaiseksi ja ekstensioliuskeisuuden<br />
kaade on poimuttuneet usein lähes pystyksi. Suurten ruhjeiden tuntumassa<br />
gneissit ja erityisesti pegmatiitit voivat olla voimakkaan ruhjeisia ja tummat biotiittirikkaat kasaumajuovat<br />
ovat yleisiä. Myös hematiitin punaiseksi värjäämät ruhjeraot ovat paikoin tyypillisiä.<br />
5) Länsi-Uudenmaan granuliittialue (WUC), on laaja yhtenäinen korkean metamorfoosiasteen<br />
alue, jota luonnehtivat mm. voimakkaasti migmatiittiutuneet granaatti- ja kordieriittipitoiset kiillegneissit<br />
sekä pyrokseenipitoiset mineraaliseurueet kalkkirikkaammissa pintakivissä sekä intermediaarisissa<br />
syväkivissä. Vastaavanlaisia pienempiä korkean metamorfoosin alueita esiintyy<br />
myös idempänä mm. Sipoon alueen tektonisissa antiformirakenteissa, joissa kuoren alemmat horisontit<br />
paljastuvat vastaavasti nykyeroosiotasolle. Granuliittialueen tektoniikalle on ominaista<br />
nuoremman tektonisen vaiheen aikana syntyneet laaja-alaiset tektoniset allas-doomiinterferenssikuviot,<br />
jotka ilmenevät mm. magneettisten anomalioiden muodostamina soikiokuvioina.<br />
Aluetta luonnehtii usein hyvin loiva-asentoinen voimakas liuskeisuus, joka on syntynyt<br />
myöhään tektonisessa evoluutiossa ja on hävittänyt usein edeltävät rakenteet usein kokonaan.<br />
6) Espoon granitoidialuetta luonnehtivat useassa vaiheessa intrudoituneet graniittiset syväkivet<br />
sekä varhaisempien pintasyntyisten ja tonaliittisten syväkivien voimakas uudelleensulaminen.<br />
Valtakivilajeina alueella ovat happamat ja intermediaariset syväkivet, graniitit, granodioriitit ja<br />
tonaliitit. Espoon granitoidikompleksin alue on rakenteeltaan loiva-asentoinen varsinkin Nuuksion<br />
alueella. Itäosassaan granitoidivyöhyke taipuu Porkkalan-Mäntsälän ja Vuosaaren-Korson<br />
hiertovyöhykkeiden alueella ja muodostaa laajan poimurakenteen. Alueen rakenteet ovat lähes<br />
täysin svekofennisen orogenian myöhäisen vaiheen aikana syntyneitä.<br />
7) Hyvinkään gabro-vulkaniittivyöhykettä luonnehtivat laaja-alaiset gabroalueet ja niitä ympäröivät<br />
emäksiset ja intermediääriset vulkaaniset ja vähäisemmin sedimenttiset gneissit. Alueen<br />
eteläreunassa on vyöhyke, taipuen gabromassiivin itäpuolella koillissuuntaiseksi, jossa on laajalla<br />
alueella graniitteja; ne ovat paikoin rakenteeltaan porfyyrisiä. Rakenteeltaan alue on komplek-
Change language